Jatkopalojen aika

Helmikuussa 2017 neuloin vanhimmalle lapselle villahousut. Lankana oli mahdollisimman monta jämäkerää 7 veljestä (ja muutama saman vahvuinen). Alla kuva alkuperäisistä (vähän oli parempi kamera näköjään käytössä silloin). Alunperin ajatus oli, että kun neuloo ylhäältä alas niin näitä voi sitten myöhemmin mukulan kasvaessa jatkaa. Ja niinhän siinä kävikin. Kolme talvea päästiin näillä, mutta nyt oli aika tehdä jatkopalat.

Jonkunmoisella käytöllä olleista housunpunteista oli hieman hidasta purkaa auki päättelykerrosta, mutta silmukka kerrallaan... Jatkoin ensin vähän (ja jopa päättelin), mutta kun rikkaruoho kokeili housuja niin päätin jatkaa vielä vähän enemmän. Josko näillä pidennetyillä versioilla mentäisiin taas pari talvea. Yläosa näyttää vielä sopivan suht hyvin, koska lapsi ei kasva paksuutta. Ainoastaan raajat venyvät n 10 cm vuodessa. Kohta nämä on polvista alaspäin joustinneuletta... Kiitän menneisyyden minääni hyvästä ja toimivasta ajatuksesta keväällä 2017! Keskimmäisellä lapsella on jo omat jatkohousut, mutta pienimmältä vielä puuttuu.

Kuusi lumimyrskyssä

Pussukkaompelukin on pikkuisen lähtenyt lapasesta. Kuusisukille tein kuusipussin. Kuusi lumimyrskyssä! Tietenkin näitä kankaita riitti tasan tähän pussukkaan... Koskaan ei tiedä mitä kangasta kannattaisi hamstrata enemmän. Mutta onneksi kankaita ja tilkkumalleja on paljon erilaisia, ei tämä viimeiseksi pussiksi jää. Seuraavat pussukat on jo jonossa ompelukoneella.

Kuusisukat ja vuoden tuotokset

Aloitin vuoden alussa kokoaikaisen työn (Huh! Siitäkin on kohta vuosi!). Kesäisin ei tee mieli neuloa, mutta muuten olen raahannut mukanani pientäkassia, jossa on neuleprojekti. Olen neulonut kahvitauoilla (koska en juo kahvia), kun odotan koulutaksia, illalla, aamulla, keskellä päivää kun on ollut hetki aikaa. Edistymistä on tapahtunut ihan mukavasti vuoden aikana. Pääasiassa neulon sukkia, koska niitä on helppo raahata mukana. Yksi saalikin on tullut neulottua, mutta se on odottanut viimeistelyä noin puoli vuotta. Viimeisin valmistunut pari on kuusisukat. Tämä on oma malli ja siitä piti ottaa muutama otto, mutta ihan kivat näistä tuli. Nämä on miesten kokoa ja mallinnettu ihan omassa jalassa. Siksi kärki näyttää oudolta kuvassa...

Ennen kuin ensimmäiset joululahjat lähtivät maailmalle oli pakko ottaa kuva. Sininen on näköjään kovin aliedustettu väri. Kävin jo ostamassa sinisen kerän. Ja myös punakirjavan. Ja toisen ruskea-oranssikirjavan. Joidenkin mielestä mulla saattaa olla ongelma. Mutta ainakin lämpimät varpaat.

Joulupusseja

1) Kattokruunu - wannabe peitto on ehkä puoliksi tikattu
2) Hirsimökkipeitto on kokonaan tikkaamatta
3) Ensi vuoden octoberfestien asua varten on nyt osa kankaista ja kaavat hankittu
4) 3 keskeneräistä neuletyötä puikoilla
5) yksi pari sukkia jo valmistunut
6) Jouluverhokappa ja kaksi tyynyä ommeltu
7) Joulupöytäliina saumuroitu päistä, mutta ei vielä päärmätty
8) Muutama joulupussi ommeltu
9) Polttopuut saatu vihdoin liiteriin
10) Enterorokkoa sairastettu neljän ihmisen voimin, myös minun

Siinäpä täys kymppi viimeaikojen tapahtumia. Ja mutta hei, numerona 11 vois olla myös, että sain vihdoin ja viimein saumurilla korjattua 4 miehen neulepaitaa. Heti sen jälkeen kun taas taistelin lankojen kanssa puoli tuntia. Ja kun ensin marinoin niitä paitoja noin puoli vuotta, kun en jaksanut heti alkaa toimeen.

Mutta tässä nyt kuitenkin näitä pusseja. Pupupussiin ei tullut tilkkublokkia koristeeksi, koska puput ei sellaisia somisteita tarvitse! Pääasiassa näihin piilotetaan (ylläri) taas sukkia. Isoinpaan mahtuu toki muutakin. Toivottavasti vastaanottajat hoksaavat kierrättää lahjapussia eteenpäin. Tai pitävät edes sukkien säilytyspussina. Tämä oli tälläistä pikkuompelua, joka meinasi lähteä lapasesta. Onneksi ostan aina niin vähän kangasta kerrallaan, että piti lopettaa tarpeeksi isojen palojen puutteessa. Joskus toiste sitten niitä scrappy versioita.

Kattokruunu - paitsi että ei sittenkään

Minulla on ollut pitkän aikaa tavoitteena ommella kattokruunu/kristallikruunumallilla tilkkutyö (chandelier). Joululahjaksi sain kivoja kankaita, joita en halunnut heti pilkkoa ihan pieniksi palasiksi. Tämä malli sopii isompien kangaspalojen esittelyyn, joten lähdin tekemään. En halunnut laittaa värikkäiden kankaiden pariksi minulle perniteistä valkoista, vaan ihan jotain muuta. Avasin suuni sopivasti kangaskaupassa, ja tilkkukankaiden pariksi löytyi rami. Kangas on pellavan tyylistä, mutta tehty toisesta kuitukasvista. Kallistakaan se ei ollut, joten win win. Kun sain blokit valmiiksi aloin tietysti latoa niitä lattialle. Kruunumalli vaan ei nyt paloille sopinutkaan, vaan ne halusivat väkisin järjestäytyä toiseen muotoon. Ei siinä mitään, vähemmän tarvitsin ramia tähän malliin. Blokit ovat odottaneet vuoroaan valmiina koko kesän, mutta vasta nyt sain ne ommeltua yhteen.

Sateisen ilman takia jouduin kuvaamaan sisällä. Tässä valaistuksessa kamera näköjään bongaa nuo kaksi tummempaa blokkia tosi hyvin esiin. Ihan noin suuri kontrasti ei livenä ole, mutta kyllähän ne on "se jokin" tässä tilkkupinnassa.

Jossain vaiheessa kesää iski vain tarve ommella sen kummemmin ajattelematta. Kaivoin jämälaatikosta sopivia paloja ja aloin tehdä hirsimökkejä. Meinasin jo lopettaa kahden kierroksen jälkeen, mutta sitten kaivoin pidempiä kankaita esiin ja jatkoin vielä kierroksen. Tässä kokeilussa kumpaa taustakangasta käyttäisin välikaitaleisiin. Taidan mennä mustalla, koska siitä kaikki blokit erottuvat selvästi. Tässäkään en halunnut käyttää nyt valkoista, enkä harmaatakaan, kun juuri tuo kruunupinta on harmaalla.

Ompelukelejä näyttäisi pukkaavan. Saa nähdä löytyykö aikaa...

Kevätlahjat

Niin se taas yksi vuosi meni. Ja taas tuli kiire kevätlahjusten kanssa, kuten joka vuosi. Tänä vuonna en edes jaksanut yrittää tehdä mitään lasten kanssa, kun piti vaan saada nopeasti jotain kasaan. Yksi kouluavustaja lähti yllättäin ja pari päikyn tätiä myös. Periaatteessa halusin muistaa näitä elämästämme poistuvia, mutta olisi ollut vähän noloa jättää muut päikyn tädit lahjomatta... Tänä vuonna lähti pussukoita.

Kaikki muut paitsi keltainen raidallinen versio näistä tilkkupinnoista löytyivät enemmän tai vähemmän kokonaisina jämäpaloista. Siihen päälle tikkaukset ja menoksi. Aika monta avainnauhaa piti saalistaa, että kaikkiin sai klipsut (koska luonnollisesti viimeisenä iltana kaupathan on jo kiinni).

Etupuolelle käytin koneeni tekstitikkausta ja laitoin kaikkien hoitajien/ohjaajien nimet pussukkaan. 

Sisäpuolella vilkkuu avaruusaluksia, traktoreita, siilejä, koukeroita ja pupuja. Kaikki kankaat on varastoista ja farkku vanhoista housuista.

Näistä tuli niin kivoja, että nyt on tulossa samanlaiset itselle ja lapsille. 

Aina ei mene ihan putkeen

Ei taaskaan ollut tarkoitus pitää varsinaista blogitaukoa, mutta niin se vaan välillä menee. Iso aika menee nykyään töissä, ja koska kaikki huushollaus pitää tehdä sen ajan ulkopuolella syö se väkisinkin harrastustunteja illasta. Toisekseen tuli pihahommat. Kasvimaa on nyt vihdoin myllätty kunnolla. Ruoho alkoi jo vallata niin paljon alaa, että oli pakko tehdä jotain. Nyt on uudet reunukset ja kaikki. Kolmanneksi oltiin reissussa. Ihan ulkomaita myöten. Neljänneksi ompelukone hajosi ja se homma ei sitten todellakaan mennyt putkeen. En jaksa koko settiä käydä läpi, mutta sanottakoon että kauan se kesti ja taidan vaihtaa diileriä. Vihdoin kone on kotona, ei toki entistä ehompana, mutta toimii taas.

Käytiin miehen kanssa kaksin a-luokan reissulla Sloveniassa. Ihana kevätmatka! Kannattaa tutustua luontoon ja sen jälkeen käydä ostarilla poistamassa kangaskaupasta tavaraa 9 e/m. Olin liikkeellä vain repun kanssa, joten tämän enempää ei lähtenyt mukaan. Minimi ostomääräkin oli 40 cm, joten näitä sitten riittää. Mahtavaa peruskamaa, jota on turha haeskella eurokankaan ruskeasta laarista. Kaikki sateenkaaren värit olivat toki edustettuina, mutta nämä nyt ensimmäisenä tulivat mieleen puutelistalta.

Pääsin vihdoin ompelemaan ja testasin koneen toimivuutta uuteen aloitukseen. Aika monimutkainen paper piecing tulossa. Kuka arvaa mikä tästä tulee?

Maaliskuun neulontaa ja uusia tilkkublokkeja

Maaliskuu näköjään vilahti ohi ihan yhtä nopeasti kuin alkuvuosi muutenkin. Kai sitä kohta on jo joulu. Maaliskuun neulontana valmistui kahdet sukat. Vihreät miesten kokoa ja vaaleanpunaiset naisten. Enää neulontaa ei edes kovasti ihmetellä kahvihuoneessa. Ennemmin ihmetellään jos työ ei olekaan mukana. Kukaan muu ei ole toistaiseksi ilmestynyt puikkojen kanssa töihin. Löysin myös kauan hukassa ollet toiset sukkapuikkoni. Olivat sujahtaneet pidikkeessä hyllyn perältä alemman hyllyn perälle. Kevätsiivous kannattaa...

Sain mieheltäni joululahjaksi tilkkukankaita <3. Niissä oli niin kivoja kuoseja, että halusin niiden näkyvän kunnolla. Ajattelin, että Chandelier tilkkutyö olisi niille sopiva. Sellainen on ollut mielessä tehdä jo pidemmän aikaa. Tein blokkeja jonkun verran ja koitin latoa ne chandelier malliin, mutta eivät ne oikein sopineet. Blokit halusivat järjestäytyä näin. Parempi vaan, ei tarvitse värkkäillä reunakolmioita. Harmaana on Eurokankaasta löytynyt Rami kangas (ilmeisesti nokkoskuitua), joka on pellavan oloista, mutta ei pellavaa. Kokeilin tässä järjestellä blokkeja. En ole varma onko tämä lopullinen järjestys. En ole vielä ehtinyt ommella niitä yhteen... Kankaat olivat keskenään aika samaa tummuusastetta, joten jotain vähän erilaista piti saada mukaan. Yksi tumma kukkakangas löytyi varastosta. Harkitsen vielä vaihdanko 2 punertavaa blokkia myös tummiksi.

Helmikuun neuloksia

Kahvitaukojen neulonta jatkuu. Aika hyvin on sukkia muodostunut alkuvuoden aikana! Helmikuussa valmistui 2 paria lisää varaston täytteeksi. Nyt alkaa taas hartiahuivin neulonta kutkuttaa, mutta pitää löytää siihen sopiva ohje. Tässä valmistuneet sukat. Näistä tuli tosi keväiset. En ensin kauheasti tykännyt tuosta vihreästä, mutta kyllä siitäkin ihan kivat sukat tuli. Kuvassa se näyttää vähän sinisemmältä kuin oikeasti. Saa nähdä mitä maaliskuussa puikoilta syntyykään! Vauhti on ainakin päällä.

Valmis Fireworks tilkkupeitto

Nyt se on valmis ja kuvattu. Blokki/työ on alunperin nimeltään Fireworks. En ole ainakaan vielä keksinyt mitään muuta nimeä, joten tällä mennään toistaiseksi. Tänään aamupäivällä paistoi sopivasti aurinko, että sain ulkona otettua kunnon kuvia. Vähän oli tuulista, joten aina ei ihan peitto roikkunut aidalla nätisti. Sivuauringossa tikkaukset tulevat hyvin esiin.

Tästä se nyt näyttää edestä. Reunaan riitti jo keskelläkin käytettyä punavalkoraidallista kangasta.

Tuulee tuulee.

Reunoissa tikkaus näkyy parhaiten.

Sinne mihin ei höyheniä mahtunut, tuli kiemuroita.

Ja vielä kerran takaa, kun se näyttää niin hienolta.

Fireworks - tikkaus valmis

Sain eilen illalla viimeisimmän peiton tikattua. Pintakuvionti valmistui punavalkoiseen fireworks peittoon, mutta koska kanttaus puuttuu vielä niin näytän siitä vain takapuolen. Oli pakko hyödyntää auringonvaloa edes vähän. Aijai mikä tekstuuri!

Olkoon tämä opiksi ja viisaudeksi

Neuloosin jälkeen iski ompeluvimma. Kaksi sohvan koristetyynyä oli vielä jouluväreissä, joten ne piti saada päivitettyä parempiin väreihin. Päässäni on jo pitkään muhinut ajatus tämän vuoden pantone väristä, eli korallista. Muhiminen alkoi siis jo ennen kuin se valittiin vuoden väriksi. Olen yrittänyt hamstrata korallin värisiä kankaita, mutta jokseenkin laihalla menestyksellä. Pystyin kuitenkin kaivamaan muutaman erilaisen korallin ja täydensin valkoisella, mustalla ja kullalla. Väreihin olen tosi tyytyväinen.



Oppirahoja makselin taas siitä, että näin ei tehdä half rectangle triangles, eli puolisuunnikaskolmioita. Ainakaan jos haluaa kulmat nätimmin. Päivän aforismeihin kuuluivat mm. seuraavat ilmaisut:
Näyttää tarpeeksi hyvältä, varsinkin jos katsoo kaukaa ja siristää.
Kyllä silmä sekundaan tottuu.
Valmis on parempi kuin täydellinen.

Niin, että eikun eteenpäin sanoi mummo lumessa. Seuraavia oppirahoja maksettiin taas tikkaamisen osalta. Mun koneella ei vain saa siistiä suoraa tikkausta, vaikka käyttää yläsyöttäjää. Olisin halunnut tikata tyynyjen pintaan suoralla tikkauksella ruudukon, mutta jätin ensimmäisen tyynyn tikkauksen vain vaakarivien jälkeen kesken, koska lopputulos ei olisi ollut hyvä. Toiseen tyynyyn kokeilin vähän samaa ilmettä antavaa vapaatikkausta. Vapaavarteen en vain saa kiinni sitä metallitikkua jolla voi pitää etäisyydet samana. Pitäisi siis piirtää kaikki viivat ja tikatakin vielä viivaimella. En jaksanut, joten siksi näin.

Kun kerran opetustyötä tässä väsäilin niin opettelin sitten takakappaleeseen ompelemaan piilotetun vetoketjun. Tein sen ihan itse järkeillen ja siistit niistä tulikin, vaikka vähän askartelun puolelle lipsahtikin.

Peittoa olisi pitänyt tikata, mutta nämä halusivat ulos päästäni nyt. Kevättä kohti!

Tammikuun neuloksia

Tammikuu näköjään jo vierähti. Kuu meni käsitöiden osalta pitkälti neuloessa. Neuloin töissä kahvitauolla, kotona iltapäivisin koululaista odottaessa ja iltaisin jonkun verran. Pikkuhiljaa eteenpäin siis. Kartutin tyhjentynyttä (joulu)lahjavarastoa. Kohtahan se joulu taas on. Sukkien lisäksi tein pojalle villahousut. Tyttö sai villahousut jo pari talvea sitten. Molemmat housut neuloin samalla periaatteella jämälangoista. Mitä räikeämpää sen parempaa. Tytön housut ovat olleet kovassa käytössä, ja nyt näyttää, että niitä pitäisi jatkaa. Pitkää käyttöikää ajatellen neuloin housut ylhäältä alas, joten niin kauan kuin takapuoli sopii housuihin, niitä voi tarvittaessa neuloa pidemmiksi.

Tässä kasa sukkia. Tummempiin vauvan sukkiin tuli vahingossa liian pitkä varsi, mutta pysyväthän ainakin ylhäällä. Koitin tehdä niin unisexit vauvasukat kuin jämälangoista oli mahdollista. Se helpottaa varaston kiertoa ja ylläpitoa. Lohenpunaisiin sukkiin kokeilin minulle uutta pitsineuletta, mutta en oikein tykkääkään siitä. Jäävät toistaiseksi viimeisiksi tuota mallia, mutta kuka tietää, ehkä se jossain vaiheessa siirtyy suosikkilistalle.

Tässä pohan villahousut. Kun olin tehnyt yläosan, poika tuli sanomaan, että äiti, voisitko laittaa niihin paljon pinkkiä ja violettia. Yritin. Nyt sattui olemaan paljon sinistä jämälangoissa, mutta lopputulos oli kuitenkin kai mielekäs. Ainakin ne pääsivät heti käyttöön.

 Tässä vierekäin molemmat neulomani villahousut. Oikealla olevat tein tytölleni 2 v(?) sitten ja ne ovat seuraavana jatkoslistalla. Ne on olleet kovassa käytössä, mutta pysyneet ihan siisteinä. Aika monta jämäkerää näihin upposi. Nyt voi taas ostaa lisää lankaa!

Tikkausta pikkuhiljaa

Arki on muuttunut. Ei ole paljon harrastuksille ollut aikaa tai jaksamista. Olen sentään kahvitauoilla neulonut. Muutamat pienet sukat on odottamassa päättelyä ja sijoitusta lahjavarastoon. Fireworks tilkkupinta on jo tovin odottanut hakaneuloitettuna tikkausta. Pari pidempää hetkeä olen saanut ja jaksanut tikata, ja valmiina on nyt ehkä 1/3 pietosta. Pakko laittaa jotain väliterveisiä kuvan muodossa. Tähän tulee höyheniä.