torstai 27. huhtikuuta 2017

Mustikkablokki

Nojoo. Keväthän on tässä jo vierähtänyt. Takatalven takia ei sentään vielä ihan ohi. Tässä on selvitty mm. kaikkien kolmen lapsen yhtäaikaisesta yrjötaudista (positiivista oli se, että kaikki oli kerralla, ja isommat osu jopa ämpäriin), kevätväsymyksestä ja arjesta. Siihen kuuluukin sitten kaikenlaista mahdotonta ja mahdollista. En ole juurikaan ehtinyt enkä jaksanut mitään käsitöitä tehdä. Yhdet aikuisten sukat ja kahdet lasten tumput on tullut neulottua. Tämän illan kiltaan piti tehdä yksi blokki (20*20 cm) valmiiksi kesän näyttelyämme varten. Teemana Suomi 100 v, joten taiteilijan vapaudellahan siihen kuuluu aivan kaikki. Ajattelin jo, että en ehdi mitään tehdä, mutta viime hetki on näköjään paras motivaattori. Meidän pieninkin pallero sattui nukkumaan juuri sopivasti, että ehdin hetken ommella.

Muutamakin ajatus oli, mutta tähän päädyin, koska paloja oli valmiina. Tarkoitus on tehdä kyseistä blokkia käyttäen ja mukaillen pienimmälle muruselle peitto. Tässä postauksessa jo vähän kaitaleita väläyttelinkin. Peittohan on siis aivan kesken, ainoastaan sinisiä suikaleita ompelin yhteen ja leikkelin muutamia muita palasia valmiiksi. Tämä mustikka on perinteinen lumipalloblokki, johon tein varren ja lehden improvisoimalla. Myöskin taas pientä kaarretyöskentelyä, tällä kertaa vapaalla kädellä... Jätin blokin vielä ylisuureksi, että voin trimmata sen kokoon sitten kun aika on.


Jossain vaiheessa oli pakko leikellä kankaita palasiksi, joten leikkasin tasasivuisia kolmioita. Tästä pitäisi saada aikaan torkkupeitto, mutta paloja ei ole tarpeeksi. Tuumasin, että ompelen nämä yhteen ja laitan isot reunakaistaleet, johon voin sitten tikkailla höyheniä. Saa nähdä koska valmistuu... Mutta aloitettu ainakin on!


Iloista vappua!

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Muistopeitto

Tämä projekti on ollut tekemättä ihan liian kauan. Välillä iskee henkinen kon mari ja sitten tehdään näitä tekemättömiä; kuten aikaa sitten muille luvattuja peittoja ja kestovaippojen tarrojen vaihtoja. Lisätään siihen soppaan vielä 3 mukulaa ja paljon velttoilua niin johan ottaa projektit aikansa. Tässä kuitenkin nyt taas yksi valmistunut tilkkutyö. Kyseessä on muistopeitto erään läheisen ystävälle. Sain paitoja ja pussilakanan ja niistä pyöräytin tälläisen.

Väliin valikoitui tällä kertaa paksu polyesterivanu. Sepäs olikin niin paksua, että hyvä kun peitto mahtui tikattavaksi. Mukavan muhkea siitä kuitenkin tuli.


Paksuudesta huolimatta tausta selvisi suuremmin ryppyilemättä.

Tässä vielä tikkauksesta lähikuva.


Toivottavasti aika on kullannut vastaanottajankin muistot niin, että tästä voi olla hyvillä mielin ennemmin kuin haikeana tai surullisena.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Tulkoon pakkanen

Ja sieltähän se pakkanen tuli. Isoimmalla muksulla on tänä talvena ollut merinovillakerrasto käytössä, mutta näillä kovimmilla pakkasilla on tuntunut ettei lisälämmike olisi pahitteeksi. Tarkenee sitten vähän  ulkoillakin, koska äiti ei kestä että muksut on koko ajan sisällä... Vihdoin toteutin kauan mielenpäällä pyörineen idean tehdä jämälangoista jotain. Ei muuta kun kaikki 7veljestä kerät (ja muutama muukin) pötköön ja neulomaan. Villahousut valmistuivat juuri sopivasti koville pakkasille.


Housut on neulottu ylhäältä alas, eli kun jäävät pieneksi niin voi purkaa lahkeesta päättelyn ja jatkaa niitä! Näihin sain upotettua ainakin 25 pikkukerää. Muutamasta isommasta vähän vielä jäi, mutta muuten laari on aika tyhjä. Jes. Uusien jämälankojen tehtailu on toki jo alkanut...

perjantai 20. tammikuuta 2017

2x Sukat - 2x Socks

Jouluna sain lahjaksi lankaa ja siitä asti siis puikot on taas kilisseet. Rivi silloin, toinen tällöin, joskus iltaisin vähän enemmän. Tähän mennessä valmistunut kahdet sukat. Hmmm, kuvissa nuo näyttävät ihan massiivisilta, mutta ovat kyllä ihan naisten (noin 37-40) kokoa. Sain nämä kuvattua jopa päivänvalon aikaan, vaikka ihan siihen 3 minuutin aurinkohetkeen en ehtinytkään. Alkaa se päiväkin jo paistaa ja pidentyä! Viimeisessä kuvassa on tämän hetken tilkkuprojektini alkutahdit. Ei kauheasti kyllä edistystä tuppaa tulevan...

I got some yarn for Christmas and since then I've been slowly knitting away. A line here and there and a bit more some evenings. Here are the first 2 pairs of socks finished. For some reason they look massive in the pictures, but in real life they are "women's size", which is about 37-40 in European size chart. I managed to take pictures during the day although I just missed the 3 minutes of sunshine today. But, the days are getting longer already! In the last picture you can see the start of my latest quilting project. It's not progressing very fast, but at least I've started it.





torstai 19. tammikuuta 2017

Ötököitä - Bugs

Näyttää olevan harrastushetket kiven alla. Mikään iso projekti ei edisty, mutta välillä on pakko saada jotain näpertää. Lapsille syntyi serkku, joten tein pikkupallerolle heijastinkorun vaunuihin. Ja sitten tein pari lisää... Ensimmäinen korento meni vauvalle. Vauvelin isosiskolle tein perhosen. Ja sitten vielä omaan pipoon korennon. Rankana on rautalankaa ja sillä myös veivasin nämä kiinni hakaneuloihin.

My time for hobbies seems to be very scarce. I have not advanced any bigger projects but sometimes I just have to get something done. My kids got a new cousin and I decided to make a reflector for his pram. And then I made a few more. The first dragonfly is for the baby and the purple butterfly for his big sis. And the last dragonfly I attached to my own hat. The spine of these bugs is wire and the bugs are attached to safety pins.







perjantai 6. tammikuuta 2017

Puikkopidike - Knitting needle holder

Scroll down for English, please.

Hiukan on pihalla pidelly kylmiä. Taas on pitäny toimia muksuille viihdetoimistona sisätiloissa, mutta ilmeisesti huomenna taas pääsee ulos. Lisäksi pienin tapaus on lopettanut päikkäreiden nukkumisen, koska ei ole päässyt vaunuissa ulos. Huh. Varastin pienen hetken aikaa omiin juttuihin ja ompelin uudet puikkopidikkeet. Mulla on ollu yks käytössä monta vuotta, mutta sen kuminauha päätti antautua.

Ensimmäinen versio oli tuo kirsikkakangaspidike. Siihen tuli inasen liian pitkä kuminauha, mutta tein keskelle taitoksen ja naamioin sen samalla kankaalla. Se on nyt sitten design elementti. Toiseen pistin palan Tula Pinkin Elisabethiä ja toinen pää on jotain Eurokankaan palalaarin aarretta (tosin sitä toi Tula Pink on myös).

Nämä tulee todella tarpeeseen. Paras tapa kuljettaa neulomusta mukana, kun ei tarvii pelätä, että puikot karkailee pitkin kassia tai työtyy kassista ulos. Neulonutkin olen aina pienen pätkän kerrallaan. Sain joululahjaksi muutaman kerän pätkävärjättyjä lankoja, koska en niitä raaski ostaa... Tämä vivahtaa vähän ysärille, mutta kai nämäkin käyttöön joskus päätyvät.


The Siberian cold has set upon us this week and prevented all outside activities. I've had to play entertainment office for the kids indoors. Also our baby has pretty much stopped taking naps during the day, since he hasn't been able to sleep outside. Today it was -20 C. Hopefully tomorrow it will be a lot less. 

I managed to steal a moment for myself and made new knitting needle holders. I've had one that I've used for many years, but the elastic in that one finally gave out. These are sorely needed since I got some yarn for Christmas. I've been knitting here and there as you can see. The design element in the middle of the cherry holder is due to the fact that the elastic was a bit too long for my needles. I decided to fold the elastic in the middle and sew a small patch to cover it... These are the best way to travel with a knitting project. And also a good way to protect the project from kids. A good way to use some scraps!