Helmikuun neuloksia

Kahvitaukojen neulonta jatkuu. Aika hyvin on sukkia muodostunut alkuvuoden aikana! Helmikuussa valmistui 2 paria lisää varaston täytteeksi. Nyt alkaa taas hartiahuivin neulonta kutkuttaa, mutta pitää löytää siihen sopiva ohje. Tässä valmistuneet sukat. Näistä tuli tosi keväiset. En ensin kauheasti tykännyt tuosta vihreästä, mutta kyllä siitäkin ihan kivat sukat tuli. Kuvassa se näyttää vähän sinisemmältä kuin oikeasti. Saa nähdä mitä maaliskuussa puikoilta syntyykään! Vauhti on ainakin päällä.

Valmis Fireworks tilkkupeitto

Nyt se on valmis ja kuvattu. Blokki/työ on alunperin nimeltään Fireworks. En ole ainakaan vielä keksinyt mitään muuta nimeä, joten tällä mennään toistaiseksi. Tänään aamupäivällä paistoi sopivasti aurinko, että sain ulkona otettua kunnon kuvia. Vähän oli tuulista, joten aina ei ihan peitto roikkunut aidalla nätisti. Sivuauringossa tikkaukset tulevat hyvin esiin.

Tästä se nyt näyttää edestä. Reunaan riitti jo keskelläkin käytettyä punavalkoraidallista kangasta.

Tuulee tuulee.

Reunoissa tikkaus näkyy parhaiten.

Sinne mihin ei höyheniä mahtunut, tuli kiemuroita.

Ja vielä kerran takaa, kun se näyttää niin hienolta.

Fireworks - tikkaus valmis

Sain eilen illalla viimeisimmän peiton tikattua. Pintakuvionti valmistui punavalkoiseen fireworks peittoon, mutta koska kanttaus puuttuu vielä niin näytän siitä vain takapuolen. Oli pakko hyödyntää auringonvaloa edes vähän. Aijai mikä tekstuuri!

Olkoon tämä opiksi ja viisaudeksi

Neuloosin jälkeen iski ompeluvimma. Kaksi sohvan koristetyynyä oli vielä jouluväreissä, joten ne piti saada päivitettyä parempiin väreihin. Päässäni on jo pitkään muhinut ajatus tämän vuoden pantone väristä, eli korallista. Muhiminen alkoi siis jo ennen kuin se valittiin vuoden väriksi. Olen yrittänyt hamstrata korallin värisiä kankaita, mutta jokseenkin laihalla menestyksellä. Pystyin kuitenkin kaivamaan muutaman erilaisen korallin ja täydensin valkoisella, mustalla ja kullalla. Väreihin olen tosi tyytyväinen.



Oppirahoja makselin taas siitä, että näin ei tehdä half rectangle triangles, eli puolisuunnikaskolmioita. Ainakaan jos haluaa kulmat nätimmin. Päivän aforismeihin kuuluivat mm. seuraavat ilmaisut:
Näyttää tarpeeksi hyvältä, varsinkin jos katsoo kaukaa ja siristää.
Kyllä silmä sekundaan tottuu.
Valmis on parempi kuin täydellinen.

Niin, että eikun eteenpäin sanoi mummo lumessa. Seuraavia oppirahoja maksettiin taas tikkaamisen osalta. Mun koneella ei vain saa siistiä suoraa tikkausta, vaikka käyttää yläsyöttäjää. Olisin halunnut tikata tyynyjen pintaan suoralla tikkauksella ruudukon, mutta jätin ensimmäisen tyynyn tikkauksen vain vaakarivien jälkeen kesken, koska lopputulos ei olisi ollut hyvä. Toiseen tyynyyn kokeilin vähän samaa ilmettä antavaa vapaatikkausta. Vapaavarteen en vain saa kiinni sitä metallitikkua jolla voi pitää etäisyydet samana. Pitäisi siis piirtää kaikki viivat ja tikatakin vielä viivaimella. En jaksanut, joten siksi näin.

Kun kerran opetustyötä tässä väsäilin niin opettelin sitten takakappaleeseen ompelemaan piilotetun vetoketjun. Tein sen ihan itse järkeillen ja siistit niistä tulikin, vaikka vähän askartelun puolelle lipsahtikin.

Peittoa olisi pitänyt tikata, mutta nämä halusivat ulos päästäni nyt. Kevättä kohti!

Tammikuun neuloksia

Tammikuu näköjään jo vierähti. Kuu meni käsitöiden osalta pitkälti neuloessa. Neuloin töissä kahvitauolla, kotona iltapäivisin koululaista odottaessa ja iltaisin jonkun verran. Pikkuhiljaa eteenpäin siis. Kartutin tyhjentynyttä (joulu)lahjavarastoa. Kohtahan se joulu taas on. Sukkien lisäksi tein pojalle villahousut. Tyttö sai villahousut jo pari talvea sitten. Molemmat housut neuloin samalla periaatteella jämälangoista. Mitä räikeämpää sen parempaa. Tytön housut ovat olleet kovassa käytössä, ja nyt näyttää, että niitä pitäisi jatkaa. Pitkää käyttöikää ajatellen neuloin housut ylhäältä alas, joten niin kauan kuin takapuoli sopii housuihin, niitä voi tarvittaessa neuloa pidemmiksi.

Tässä kasa sukkia. Tummempiin vauvan sukkiin tuli vahingossa liian pitkä varsi, mutta pysyväthän ainakin ylhäällä. Koitin tehdä niin unisexit vauvasukat kuin jämälangoista oli mahdollista. Se helpottaa varaston kiertoa ja ylläpitoa. Lohenpunaisiin sukkiin kokeilin minulle uutta pitsineuletta, mutta en oikein tykkääkään siitä. Jäävät toistaiseksi viimeisiksi tuota mallia, mutta kuka tietää, ehkä se jossain vaiheessa siirtyy suosikkilistalle.

Tässä pohan villahousut. Kun olin tehnyt yläosan, poika tuli sanomaan, että äiti, voisitko laittaa niihin paljon pinkkiä ja violettia. Yritin. Nyt sattui olemaan paljon sinistä jämälangoissa, mutta lopputulos oli kuitenkin kai mielekäs. Ainakin ne pääsivät heti käyttöön.

 Tässä vierekäin molemmat neulomani villahousut. Oikealla olevat tein tytölleni 2 v(?) sitten ja ne ovat seuraavana jatkoslistalla. Ne on olleet kovassa käytössä, mutta pysyneet ihan siisteinä. Aika monta jämäkerää näihin upposi. Nyt voi taas ostaa lisää lankaa!