perjantai 6. syyskuuta 2013

Syksy tuli

Syksy näyttää tulleen. Ainakin meidän ruokapöydälle. Sain vihdoinkin vaihdettua kesäisen mansikkapöytäliinan syksyisempään versioon. Tämäkin on niitä isän äidin tekeleitä. Meillä taitaa olla ihan hirveän pieni ruokapöytä. Toi liina oli musta pieni, mutta tossa pöydällä se on ihan hirveen iso... Kuinka hienoa jälkeä tuleekaan vain yhdellä langalla.


Ehdin tänään myös käymään kangaskaupassa. Ei ollu tänään tarkotuskaan mitään ommella, mutta paikallinen kangaskauppa on niin huonosti auki näin työssäkäyvän näkökulmasta, että kävin nyt kun ehdin. Otin sen valkoisen haalarin mukaan ja menin kauppaan pyörimään tyyliin "en mä tiiä mitä mä haluan, mutta jotain tähän". Löytyihän sieltä kangasta. Samalla vähän selkeni koko systeemi ja mitä ja miten sitä kannattaa tehdä. Ulkokuoresta tulee nyt sisävuori ja päälle tulee sitä uutta kangasta. Päädyin yksiväriseen collegeen vaikka oikeastaan menin hakemaan kuviollista joustofroteeta. Katsotaan mitä siitä tulee, kangas menee aamuyöstä pesulle.

Paksuus ja paksuuntuminen on tänään ihan vaan ärsyttänyt. Maha on tiellä, nahka repeää, on tukala olla, ei saa nukuttua ja lihakset kramppaa. Sitä ongelmaa oli loppuraskaudesta ekallakin kerralla. Pitää varmaan alkaa juomaan jotain vissyä. Harmi vaan, että tätä paksuuntumista on jäljellä vielä hyvä tovi. Ei ole meikäläisen lemppari olotila ollenkaan.

Illalla jaksoin vielä sen verran ryhdistäytyä, että pistin pikkusolun huoneesta pinnasängyn palasiksi ja toiseen huoneeseen odottamaan uutta asukasta. Sängyn tillalle kasasin jo aikaa sitten ostetut pienen pöydän ja tuolin. Voi kun meidän pienen pieni kasvaa... Se on nyt totaalisesti keksinyt kävelyn. Ei mitään muuta teekkään kun ravaa ympäri kämppää. Mieluiten mahdollisimman iso tavara kädessä. Eilen nousi ekaa kertaa ylöskin ilman tukea. Jes, edistystä tapahtuu. 

3 kommenttia:

  1. Meillä on sama vahakangas ollu monta vuotta niitattuna ruokapöytään. Haaveilen ajasta, jolloin voin laittaa kankaisen tuukin.
    Ootko syöny magnesiumia? Jos se auttais kramppeihin. Kohta sun pienen pieni tuntuu suuren suurelta, kun saat vielä pienemmän. :-)

    VastaaPoista
  2. Kramppi-ongelma oli tuttu minullekin kahdessa viimeisessä raskaudessa. Tässä minun niksilistani: Minun piti selvästi juoda vähintään 2l vettä, vähempi takasi hirviömäiset krampit. Ja se piti juoda aamun ja päivän aikana, illalla juotu ei enää ehtinyt imeytyä tms. Otin magnesiumia maksimiannosta, mutta se ei riittänyt. Käytin lopulta vielä magnesiumgeeliä jonka levitin söäriin (on myös suihkutettavaa öljyä). Se helpotti selvästi, mutta krampit silti jatkuivat. Vanha viisaus on nukkua villasukat jalassa, mutta levottomuuteen ja kuumottamiseen taipuvaisia jalkojani ne ahdistivat. Älysin sitten testata säärystimiä, ja avot! Olipa ihanaa nukkua kun 80% krampeista oli poissa. Loputkin olivat paljon vähemmän kivuliaita, että helpotus oli tosi suuri. Minä tarvitsin siis tällaisen "yhdistelmähoidon" kun krampit olivat niinkin sinnikkäät. Hyvää raskausaikaa,
    T. Minttu

    VastaaPoista
  3. Hei Minttu, kiitos vinkeistä ja kommentista. Nyt on menny paremmin,kun on just koittanu muistaa juoda vettä. Lisäks oon laittanu vähän vissyä veden tai kotimehun sekaan välillä niin tulee niitä suoloja... Magnesiumia syön muuten vaan sen mikä monivitamiinin mukana tulee. Mulla on kans kuumottavat jalat, joten mitkään sukat yöllä ei käy. Täytyy muistaa noi säärystimet jos tulee vielä pahoja kramppeja tai iskee uudestaan levottomat jalat. Edellisellä kierroksella oli paljon levottomammat jalat jossain vaiheessa. Sillon nukuin pari yötä juoksutrikoot jalassa, kun ne puristi sopivasti. Ei tarvinnu kyllä peittoa sillon...

    VastaaPoista