torstai 27. helmikuuta 2014

Suutarin lapsen kengät

Tai ennemmin neulojan lapsen sukat. Sain vihdoinkin tehtyä pikkukakkoselle uudet villasukat. Vanhat on ollu pienet jo hetken. Näillä siis eteenpäin.


Samoilla vauhdeilla tuli toisetkin pienet sukat varastoon. Näitä tulee nyt näköjään pari joka sormelle. Mutta ei se haittaa, kyllä ne joskus kuluu... Tähän malliin yhdistin 2 mallia. Tein joustinneuleen, jossa joka toinen pystyraita on minipalmikkoa.


Tähän mennessä tän viikon illat on vierähtäny kaverilla remonttiapuna. Sielä piti lapsen huone tapetoida, tai siis poistaa vanhat tapetit ja vetää uudet seinään. Menin avuks, kun omasta kämpästä on melko runsaasti tapetointikokemusta. Taisi siinä neljänä iltana pari tuntia vierähtää, että saatiin huone uuteen uskoon. Lauantaina käyn vielä näyttämässä miten laminaattia laitetaan lattiaan. Saavat sitten itse jatkaa siitä. 

Toisena projektina on ollut tumppumysteeri. Ilmeisesti pikkusolu (ei olla varmoja, mutta se on hyvin todennäköistä) on kuljettanut pikkukakkosen tiikeritumpun johonkin parempaan talteen. Tänään taas sitä etittiin, mutta ei vaan löydy. Katoin jo kattilalaatikon ja pikkusolun hanskojen sisäänkin. Hankaluutta lisää se, että se ei taida olla missään loogisessa paikassa. Meidän sängyn petauspatjojen altakin jo etsittiin... Nyt vaan ei keksitä enää mistä kattoa. Toivottavasti se putkahtaa jostain. Nyt on tiikerisukka tumppuna siihen asti.

maanantai 24. helmikuuta 2014

Ompeluhetki

Eilen pikkusolu oli taas mummilassa hoidossa. Minä sain nukkua päikkärit ja myös ommella hetken. Tällästä kaikkea sain aikaan:

Sain leikeltyä nallekankaan palasiksi. Pussilakana jäi vielä ompelematta, koska varastosta ei löytynyt taustaksi sopivaa kangasta. Nallekangasta on siis vain toinen puioli. Tyynyliinan sain valmiiksi. Toinen puoli on vaalean sinistä kierrätettyä lakanakangasta.


Kangasta jäi pikkuisen yli. Siitä ei saanut enää tyynyliinaa, joten leikkasin kuvan korttiin. Tästä tuli aika ihana. Muutama kuva on vielä jäljellä.


Kortti ja tyynyliina päätyivät pakettiin pienten sinisten sukkien kanssa.


Sain valmiiksi myös keväisen leppismekon. Tämä odotteli resoreita monta viikkoa. Tästä tuli isompi kuin alunperin ajattelin. Taisin ottaa vahingossa liian isot kaavat käyttöön. Onneksi pikkuihmiset kasvaa vaatteisiinsa...


Ja sitten vielä tämä. Kiitos Maija pitkään aikaan parhaasta ideasta! Käytin tähän pidikkeeseen vakosamettia ja leveetä kuminauhaa. Mun piti tehdä pahvista vahvikkeet noihin päihin, mutta kiireessä tein päistä niin pienet, että ei sinne oikein mahdu. Ainakin on riittävän tiukat, että puikot pysyy sievässä nipussa. Tää on niin mun uus lemppari! Ei enää ikinä puikot sekoile tai putoile kun on työ kassissa mukana. Teen ehkä joskus vielä parannellun version, mutta tämä riittää tällä erää.


lauantai 22. helmikuuta 2014

Pieniä sukkia

Hei vaan kaikki. Ompas pitkä aika edellisestä postauksesta. Mr. solulta leikattiin käsi maanantaina ja se on nyt käyttökelvoton ainakin 3 viikkoa. Lastenhoitoapu iltaisin on siis kovin rajallista, ja siitä syystä en ole ehtinyt enkä jaksanut konetta avata koko viikolla. Autokuskikin on poissa pelistä niillä lääkkeillä. Kaiken lisäksi eilen illalla tuli taas yksi aikakausi päätökseen, kun juhlittiin viimeisen meidän tutkimusryhmän jäsenen väitöstä ja karonkkaa. Ilta venähti myöhäisimmäksi mies muistiin (ja siitä on kyllä maksettu tänään entistäkin pahempana väsymyksenä).

Pikkusolu on nyt keksinyt miten sängystä karataan. Pari vuotta saatiin nukkua rauhassa. Nyt se hyppelee pitkin kämppää yö myöhään ja vähän väliä saa olla palauttamassa sänkyyn. Aamulla sitten herään pikkusolun vauvanuken nauruääneen. Soitettuna suoraa korvanjuuressa...

Olympialaisia oon kattellu iltasin, ja samalla on tullu neulottua. Tässä vähän saalista tähän mennessä.


Pieniä sukkia varastoon, nyt kun niitä vauvoja putkahtelee joka puolella.

Pääsin myös käymään viikolla kangaskaupassa ja tällästä puuvillakangasta tarttui mukaan. Kivaa unisex kangasta. Tästä tulee yksi vauvapeiton pussilakana ja toivottavasti muutama tyynyliina.


Nyt täytyykin loppuilta käyttää lukuhommissa. Blogit on lukematta koko viikon ajalta.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Viimeistellyt pitsisukat

Nyt sain tehtyä valmiiksi sen uuden sukkamallin. Sain kyllä tehtyä valmiiksi vielä uudetkin sukat... Nyt on katottu kisoja ja neulottu pari tuntia joka ilta. Mikään ei oo niin hyvää neulontaviihdettä kun urheilu. En jaksa keskittyä pelkkään urheiluun ja se on sopivaa taustaviihdettä niin, että pystyy neulomaan vähän vaativampaakin kuviota.

Tässä ne nyt on, tadaa. Symmetriset sukat. Näyttää paljon paremmalta kapeampana mallina.


Tein kantapään kiilakavennuksen joka toisella kerroksella. Olis pitäny alottaa muutama kerros joka kerroksella, koska nyt kavennuksesta meinas tulla toooodella pitkä (en vaan sen takia viitsinyt purkaa sitä onnistunutta sukkaa). Kavensin pois enemmän kuin pelkät kantapään silmukat, että sain terästä tarpeeksi napakan. Piti niitä viimesiä kavennella tuolla pohjan puolella välillä pois. Lisäsin keskimmäisen kuviopuikon reunoille vielä 1o 1n kantapäästä alkaen. Nyt kuvio näyttää jatkuvan vähän leveämpänä loppuun asti.



Tein tässä vielä yhdet keltaisetkin sukat riikinkukkomallilla. Tässä taas nähtiin kuinka oikealla värivalinnalla saa sen "ei kaikkein meileisimmän" kuvion näyttämään tosi hyvältä. Keltaiset lähtee lahjaksi, pinkit äidille ja laventelit ja vaaleanpunaiset jää omaan laatikkoon odottamaan käyttökäskyä.



Koska kisat vielä jatkuu niin minä jatkan pikkuihmisten sukkiin.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Turvapaikka 2.0

Meillä oli tänään taas siivouspäivä. Mr. solulta leikataan käsi maanantaina, joten piti siivota nyt, kun molemmat kädet vielä toimii. Samalla tehtiin vähän olohuoneen uudelleenjärjestelyä. Yks sohva heitettiin varastoon, että saatiin enemmän tilaa pikkukakkosen turvapaikalle. Se oli ihan tosi naftissa välissä aikasemmin. Nyt se on väljästi, sitä voi siirtää ja ympärillä mahtuu käveleen. Siinä siirto-operaatiossa huomasin, että toisessa päässä sitä matkasänkyä on luukku. Tollanen vetoketjulla avattava reikä. Siitä varmaan muksu vois ite kiivetä sänkyyn.


Kurkistapa luukusta sisään. Mikä mahtava maja sieltä paljastuikaan. Tai toisaalta ihan superturvallinen turvapaikka, koska tässä on kattokin. Noi on ne ikean pöydät jotka heitin sänkyyn patjan korokkeeksi. Voi olla, ettei niitä pöytiä hetkeen otetakaan pois. Saa nähdä koska pikkusolu innostuu majaleikeistä. 


Tällä hetkellä käytän tätä mainiota onkaloa varastona. Heitin sinne kotijumppavälineet ja muutaman ylimääräsen tyynyn. Ne saa sieltä sit helposti kun tarvii.

Tänään kuulin, että ympärillä taas meinataan lisääntyä. Syksyllä tosin vasta, joten tämä tieto tulikin hyvissä ajoin. Nyt pitäis isojen sukkien lisäksi neuloa pieniä. Oman pikkukakkosen vesihiitosuksikin on jo kasvanut ekoista sukista ulos, joten pitäis kiiruusti tehdä uudet. Sukulaisen uudelle tulokkaallekin pitäisi tervetuliaislahja neuloa. Siispä puikkojen kimppuun.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Ensimakua uudesta sukkamallista

Tässä on pari iltaa neulottu puikot punasina. Alotin sitä uutta pellavasydämen mallia. Ekan sukan alotin kolme kertaa. Ensin se oli liian iso. Sit koitin muokata mallia, ja sen jälkeen heivasin yhden puikon kokonaan. Kudoin ekan sukan loppuun ja huomasin, että siitä tuli ruma. Terä on liian leveä. Toiseen sukkaan muokkasin teräosaa ja nyt se on ihan hyvä. Nyt pitää kuitenkin purkaa sen ekan sukan terä ja neuloa vielä se uudestaan. Tässä nyt kuitenkin esimakua tästä sukkamallista. Laitan paremmat kuvat ja selitykset sitten kun saan toisenkin sukan oikeasti valmiiksi.


Vasemmanpuoleinen sukka on se ensimmäinen versio. Siinä pohjaosa on liian leveä ja se tulee liikaa näkyviin etupuolella. Malli näyttää paremmalta, kun neulos on napakammin jalan päällä. Koitan siis saada vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleisen näköisen. Nyt on aivan kauhee neulontainspiraatio päällä. Se ei kuitenkaan oikein tahdo riittää tähän uudelleen tekemiseen, kun pitäis vaan päästä tekeen seuraavia sukkia. Teen kuitenkin nämä nyt valmiiksi pakollakin ennen seuraavia.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Turvapaikka

Alkaa pienimmän ihmisen rooli tässä perheessä selvitä. Pikkusolun kiipeilyalusta ja vanhempien pelastettava. Tänään pikkusolu meinas pitää pikkukakkosen päätä astinlautana. Jalka oli jo asetettu ja ponnistus alkamassa ennen kun ehdin hätiin. Piti sitten vähän suunnitella jotain turvallisempaa loikoilupaikkaa kuin lattia. Paljon poika makailee sohvallakin, mutta siihenkin pääsee pikkusolu kiipeämään turhan lähelle.

Porukoilla oli matkasänky, jolla ei tällä hetkellä ole käyttöä. Pikkusolu nukkuu jo normaalissa sängyssä sillon kun on sielä vieraisilla ja unille pitää mennä. Kävin siis hakemassa sen sängyn kotiin, kun ajattelin, että siinä on ainakin laidat suojana... Selkä ei kuitenkaan kiitä jos aina joutuu mukulaa tuolta pohjalta nostamaan. Sattumalta kekkasin, että olohuoneessa normaalisti sängyn paikalla olleet ikean halpispöydät sopii juuri hyvin sänkyyn sisälle korokkeeksi. Laitoja jää vielä sopivasti tuollaiselle pienelle, joka ei vielä pyöri ympäri. Patja vaan pöytien päälle niin luksusmakuupaikka on valmis.


Viritin vielä viihdykkeenkin sänkyyn. Kaverilta saatu rallatuslaite (meidän ensimmäinen ja viiminen ääntelevä lelu) sopi kuin valettu sängyn laitojen väliin. Saa pikkusolu tohonkin jotain palikkaa heitettyä, mutta eipä ainakaan pääse kiipeämään päälle. Ennen kun keksii tuoda rahin viereen... Sitä odotellessa uskallan ehkä käydä nopeasti vessassa joskus ottamatta jompaa kumpaa lasta (tai molempia) mukaan.


sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Viehkeää violettia

Taas uudet sukat on nähneet päivänvalon. Kokeilin sitä toista ohjetta, josta jo edellisessä postauksessa mainitsin. Kävi kyllä ilmi, että ohjeet on ihan samat muuten, paitsi tästä puuttuu edellisen mallikerran ensimmäinen rivi. Tässä siis kuvio toistuu tiheämmin. Tämän nimi taisi olla riikinkukko. Ohjeet löytyy edelleen tästä blogista. Täytyy kyllä myöntää, että olin hiukan pettynyt ohjeiden samanlaisuuteen. Luulin oppivani kaksi uutta mallia. Tein sukat kuitenkin valmiiksi kun kerran alotin.


Jälleen kerran lyhytvartiset sukat tuli. Tykkään kyllä tästä väristä tosi paljon. Taas tän päivän mainoslehdessä oli 7-veljestä tarjous, joten pitänee käydä hakemassa lisää varastoon. Näistä tuli ehkä vähän naftit, vaikka puikot ja lankamerkki oli ihan samat kun niissä edellisissä pinkeissä sukissa. Mutta eiköhän näillekin käyttöä löydy. Nää on ehkä enemmän sellaset kevätsukat...

Itselle muistiin: lankana 7-veljestä, puikoilla silmukoita alussa 8+13+10+12, kantapään jälkeen sileällä 9+9, varressa 2o2n joustin. Erona alkuperäiseen ohjeeseen, että otin mallikerrassa huomioon 2o2n joustimen, joten jokainen mallikerta alkaa 2n yhden sijaan.

Muuten viikonloppu onkin mennyt sairastaessa. Meikäläisellä on taas flunssien isoäiti. Taitaa se ainoa toimiva aivosolu tulla rään mukana vielä ulos. Itse sairastaminen on ihan riittävän tympeää, mutta kaiken päälle pikkusolukin on ollu kipeenä. Sillä oli monta päivää yli 39 kuumetta, eikä oikein laskenu lääkkeilläkään. Tänään oli vielä kuumetta, mutta sentään vähän vähemmän. Toivottavasti huomenna on jo normaali olotila. Taitaa olla turha toivo, että mun nuha paranis yhdessä yössä... Päästäispä kuitenkin jo huomenna edes vähän pistään nenää ulos. Alkaa tulla mökkihöperöksi täälä sisällä.

Ai niin. Mun serkku sai pienen pojan. Se synty ennenaikasesti, mutta kaikki on ilmeisesti hyvin vaikka vauveli onkin tosi pieni. Täytyy kattoa josko lankalaarista löytyis jotain siniseen vivahtavaa. Mutta nyt alan kokeilla sitä pellavasydämen lupaamaa sukkamallia. Se on vihdoin saatavilla!

torstai 6. helmikuuta 2014

Ärjyvää pinkkiä

Lueskelin erästä blogia tässä yhtenä päivänä ja siellä esiteltiin uusi pitsisukkamalli, mutta ohjetta ei ole vielä tippunut. Neulekärpänen kuitenkin pääsi taas puraisemaan, ja kaupassa oli lankaakin taas tarjouksessa. Kävin taas kerran hakemassa pari kerää (vaikka oishan sitä laatikossakin ollu...). Omat mallit ei nyt jostain syystä jaksanu innostaa, joten piti googlata jotain uutta. Eksyin tähän blogiin ja nappasin pari uutta mallia kokeiluun. Ehdin nyt kokeilla ensimmäistä mallia, Ison Gnun pitsisukkaohjetta.

Tässä sitä nyt sitten on. Ärjyvän pinkkiä pitsisukkaa. Mulla taitaa olla joku pinkki hetki, kun tuli just sitä pinkkiä sammakkokangastakin ostettua. Lankojen väreissä ei kyllä tällä kertaa ollut ihan kovin montaa sävyä, jotka ois herättäny yhtään kiinnostusta. Malli oli tosi helppo neuloa, mutta ei ehkä sittenkään päädy lempparilistalle. Vaihtelun vuoksi toki ihan kiva ja varmaan näitä sukkia tulee enemmänkin tehtyä.


Näihin tein taas lyhyet varret. 


Tämä aamu alkoi ihan lupaavasti muuten, mutta mulla oli kurkku kipeä. En tiedä minkä taudin oon taas onnistunu keräämään. Taidan olla nyt joku pöpömagneetti. Nokka räässä kohti uusia tuulia. Ilta kuitenkin huipentui siihen, että mittasin pikkusolulta yli 39 asteen kuumeen. Nousi nyt vasta ihan illalla. Päivällä neiti oli ihan normaali iloinen itsensä. Toivottavasti ei siirry tohon meidän pikkukakkoseen, kun se on vielä niin pieni, ettei saa lääkitäkään. En jaksais lähteä mihinkään kauas yö tai viikonloppupäivystykseen. Epäilin, että pikkusolulle ois tullu hampaita, mutta en tiiä nouseeko niistä noin korkea kuume...

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Uusi lempiastia

Mulla on uus lempiastia. Tai oikeestaan mulla on niitä 6. Sain näitä käsiini noin viikko sitten ja olen täysin myyty. Kulho on Arabian Arctica sarjaa. En tiedä kauanko näitä on tehty, mutta itselle on uusi tuttavuus. Tilavuudeltaan vaikuttaa aika samalta kuin pieni syvä lautanen. Mutta jotenkin tää on paljon kivempi kuin se syvä lautanen. Tää on ainakin söpömpi.


Mulla on tapana laittaa jämäruokia jääkaappiin lautaselle, ja sit laitan toisen lautasen päälle. Niitä ufoja voikin sitten pinota päällekäin niin paljon kun vaan kaappiin mahtuu. Tämä sopii siihenkin tarkotukseen vallan mainiosti, koska on kapeampi kuin syvä lautanen ja pariutuu täydellisesti saman sarjan jälkiruoka/leipälautasen kanssa. Näitä mahtuu jääkaappiin enemmän kuin syviä lautasia. Tänään testasin myös toimivuutta jälkiruokakulhona. Toimii erinomaisesti. Lisäksi sopii tiskikoneeseen paremmin kuin moni muu kulho. Saa nähdä kuinka kauan näitä on vain 6...

lauantai 1. helmikuuta 2014

Penkinsuojus; jatko-osa

Eilen mulla oli puoliksi vapaapäivä. Vein pikkusolun mummilaan ja vietin päivää pikkukakkosen kanssa. Se on niin tissitakiainen, että ei voi jättää mihinkään vielä. Yhden kanssa, varsinkin sellasen joka nukkuu kaukalossa, on helppo liikkua. Kävinkin kangaskaupassa. Taas sielä meni enemmän aikaa kun piti, kun aina sielä jää suustaan kiinni. Ostin mä vähän kangastakin. Piti tehdä uus penkinsuoja/katselukuva autoon. Jouduttiin siirtään pikkusolu istumaan nenä menosuuntaan, joten etupenkin selkään piti saada suoja. Vanha suoja jäi pikkukakkosen katseltavaksi.

Tällä kertaa sorruin ostamaan ärjyvän pinkkiä kangasta. Perus puuvillakangas jossa on sammakoita. Ja glitteriä. Jätin sentään ne prinsessakankaat vielä kauppaan... Kuvassa uusi ja vanha suojus. Uusi on pidempi ja ylettyy auton lattiaan asti. Ei sen nyt tarvis niin pitkä olla, mutta tulipahan tehtyä. Ostin vaan kahden kuvan korkusen kangaspalan ja leikkasin siitä palaset päällekäin. Ei jääny kaappiin tällä kertaa yhtään kangasta odottamaan seuraavaa projektia. Koitan nyt kovasti olla hamstraamatta. Toiselle puolelle ompelin taas palan jostain vanhasta päiväpeitosta (eli tikkikangasta se kai on). Tulee vähän paksuutta eikä päästä heti kosteutta läpi kun tohon kuitenkin kengillä potkitaan. Tästä voi nyt sitten vaikka opetella laskemaan apiloita tai jotain. Ainakin noi sammakot on iloisia.


Tänään kaadettiin naapurin kanssa yhteistoimin meidän rajalta orapihlaja-aita. Se oli kasvanut jo niin vanhaksi ja rumaksi, että oli jo aika pistää uusiutumaan. Toivottavasti lähtee nyt keväällä hyvin kasvamaan niin ehtii koko kesän kasvaa. Vanha aita oli jo noin 2 m leveä päältä ja sitä oli hankala leikatakin. Uutta odotellessa... Orapihlaja on siitä viehliäinen kasvi, että siinä on ikävät piikit. Pisti taas yks hanskan läpi peukaloon ja nyt koko sormea särkee. 

Alotin tänään myös taas yhtä viritysprojektia, josta toivottavasti jossain vaiheessa on jotain näytettävää ja enemmän kerrottavaa. Koitan tehdä itse seisomalaudan vaunuihin. Mun mielestä 75 e palasta vaneria ja parista pyörästä ei ole "vaan 75 e" niin kun yks kaveri totes... Voi olla, että universaalina liittimenä toimii nippuside ja niin edelleen, mutta ei taatusti maksa noin paljoo. Jä pääsenpähän taas virittämään.