Suutarin lapsen kengät

Tai ennemmin neulojan lapsen sukat. Sain vihdoinkin tehtyä pikkukakkoselle uudet villasukat. Vanhat on ollu pienet jo hetken. Näillä siis eteenpäin.

Samoilla vauhdeilla tuli toisetkin pienet sukat varastoon. Näitä tulee nyt näköjään pari joka sormelle. Mutta ei se haittaa, kyllä ne joskus kuluu... Tähän malliin yhdistin 2 mallia. Tein joustinneuleen, jossa joka toinen pystyraita on minipalmikkoa.

Tähän mennessä tän viikon illat on vierähtäny kaverilla remonttiapuna. Sielä piti lapsen huone tapetoida, tai siis poistaa vanhat tapetit ja vetää uudet seinään. Menin avuks, kun omasta kämpästä on melko runsaasti tapetointikokemusta. Taisi siinä neljänä iltana pari tuntia vierähtää, että saatiin huone uuteen uskoon. Lauantaina käyn vielä näyttämässä miten laminaattia laitetaan lattiaan. Saavat sitten itse jatkaa siitä. 

Toisena projektina on ollut tumppumysteeri. Ilmeisesti pikkusolu (ei olla varmoja, mutta se on hyvin todennäköistä) on kuljettanut pikkukakkosen tiikeritumpun johonkin parempaan talteen. Tänään taas sitä etittiin, mutta ei vaan löydy. Katoin jo kattilalaatikon ja pikkusolun hanskojen sisäänkin. Hankaluutta lisää se, että se ei taida olla missään loogisessa paikassa. Meidän sängyn petauspatjojen altakin jo etsittiin... Nyt vaan ei keksitä enää mistä kattoa. Toivottavasti se putkahtaa jostain. Nyt on tiikerisukka tumppuna siihen asti.

Ompeluhetki

Eilen pikkusolu oli taas mummilassa hoidossa. Minä sain nukkua päikkärit ja myös ommella hetken. Tällästä kaikkea sain aikaan:

Sain leikeltyä nallekankaan palasiksi. Pussilakana jäi vielä ompelematta, koska varastosta ei löytynyt taustaksi sopivaa kangasta. Nallekangasta on siis vain toinen puioli. Tyynyliinan sain valmiiksi. Toinen puoli on vaalean sinistä kierrätettyä lakanakangasta.

Kangasta jäi pikkuisen yli. Siitä ei saanut enää tyynyliinaa, joten leikkasin kuvan korttiin. Tästä tuli aika ihana. Muutama kuva on vielä jäljellä.

Kortti ja tyynyliina päätyivät pakettiin pienten sinisten sukkien kanssa.

Sain valmiiksi myös keväisen leppismekon. Tämä odotteli resoreita monta viikkoa. Tästä tuli isompi kuin alunperin ajattelin. Taisin ottaa vahingossa liian isot kaavat käyttöön. Onneksi pikkuihmiset kasvaa vaatteisiinsa...

Ja sitten vielä tämä. Kiitos Maija pitkään aikaan parhaasta ideasta! Käytin tähän pidikkeeseen vakosamettia ja leveetä kuminauhaa. Mun piti tehdä pahvista vahvikkeet noihin päihin, mutta kiireessä tein päistä niin pienet, että ei sinne oikein mahdu. Ainakin on riittävän tiukat, että puikot pysyy sievässä nipussa. Tää on niin mun uus lemppari! Ei enää ikinä puikot sekoile tai putoile kun on työ kassissa mukana. Teen ehkä joskus vielä parannellun version, mutta tämä riittää tällä erää.

Pieniä sukkia

Hei vaan kaikki. Ompas pitkä aika edellisestä postauksesta. Mr. solulta leikattiin käsi maanantaina ja se on nyt käyttökelvoton ainakin 3 viikkoa. Lastenhoitoapu iltaisin on siis kovin rajallista, ja siitä syystä en ole ehtinyt enkä jaksanut konetta avata koko viikolla. Autokuskikin on poissa pelistä niillä lääkkeillä. Kaiken lisäksi eilen illalla tuli taas yksi aikakausi päätökseen, kun juhlittiin viimeisen meidän tutkimusryhmän jäsenen väitöstä ja karonkkaa. Ilta venähti myöhäisimmäksi mies muistiin (ja siitä on kyllä maksettu tänään entistäkin pahempana väsymyksenä).

Pikkusolu on nyt keksinyt miten sängystä karataan. Pari vuotta saatiin nukkua rauhassa. Nyt se hyppelee pitkin kämppää yö myöhään ja vähän väliä saa olla palauttamassa sänkyyn. Aamulla sitten herään pikkusolun vauvanuken nauruääneen. Soitettuna suoraa korvanjuuressa...

Olympialaisia oon kattellu iltasin, ja samalla on tullu neulottua. Tässä vähän saalista tähän mennessä.

Pieniä sukkia varastoon, nyt kun niitä vauvoja putkahtelee joka puolella.

Pääsin myös käymään viikolla kangaskaupassa ja tällästä puuvillakangasta tarttui mukaan. Kivaa unisex kangasta. Tästä tulee yksi vauvapeiton pussilakana ja toivottavasti muutama tyynyliina.

Nyt täytyykin loppuilta käyttää lukuhommissa. Blogit on lukematta koko viikon ajalta.

Viimeistellyt pitsisukat

Nyt sain tehtyä valmiiksi sen uuden sukkamallin. Sain kyllä tehtyä valmiiksi vielä uudetkin sukat... Nyt on katottu kisoja ja neulottu pari tuntia joka ilta. Mikään ei oo niin hyvää neulontaviihdettä kun urheilu. En jaksa keskittyä pelkkään urheiluun ja se on sopivaa taustaviihdettä niin, että pystyy neulomaan vähän vaativampaakin kuviota.

Tässä ne nyt on, tadaa. Symmetriset sukat. Näyttää paljon paremmalta kapeampana mallina.

Tein kantapään kiilakavennuksen joka toisella kerroksella. Olis pitäny alottaa muutama kerros joka kerroksella, koska nyt kavennuksesta meinas tulla toooodella pitkä (en vaan sen takia viitsinyt purkaa sitä onnistunutta sukkaa). Kavensin pois enemmän kuin pelkät kantapään silmukat, että sain terästä tarpeeksi napakan. Piti niitä viimesiä kavennella tuolla pohjan puolella välillä pois. Lisäsin keskimmäisen kuviopuikon reunoille vielä 1o 1n kantapäästä alkaen. Nyt kuvio näyttää jatkuvan vähän leveämpänä loppuun asti.

Tein tässä vielä yhdet keltaisetkin sukat riikinkukkomallilla. Tässä taas nähtiin kuinka oikealla värivalinnalla saa sen "ei kaikkein meileisimmän" kuvion näyttämään tosi hyvältä. Keltaiset lähtee lahjaksi, pinkit äidille ja laventelit ja vaaleanpunaiset jää omaan laatikkoon odottamaan käyttökäskyä.

Koska kisat vielä jatkuu niin minä jatkan pikkuihmisten sukkiin.

Turvapaikka 2.0

Meillä oli tänään taas siivouspäivä. Mr. solulta leikataan käsi maanantaina, joten piti siivota nyt, kun molemmat kädet vielä toimii. Samalla tehtiin vähän olohuoneen uudelleenjärjestelyä. Yks sohva heitettiin varastoon, että saatiin enemmän tilaa pikkukakkosen turvapaikalle. Se oli ihan tosi naftissa välissä aikasemmin. Nyt se on väljästi, sitä voi siirtää ja ympärillä mahtuu käveleen. Siinä siirto-operaatiossa huomasin, että toisessa päässä sitä matkasänkyä on luukku. Tollanen vetoketjulla avattava reikä. Siitä varmaan muksu vois ite kiivetä sänkyyn.

Kurkistapa luukusta sisään. Mikä mahtava maja sieltä paljastuikaan. Tai toisaalta ihan superturvallinen turvapaikka, koska tässä on kattokin. Noi on ne ikean pöydät jotka heitin sänkyyn patjan korokkeeksi. Voi olla, ettei niitä pöytiä hetkeen otetakaan pois. Saa nähdä koska pikkusolu innostuu majaleikeistä. 

Tällä hetkellä käytän tätä mainiota onkaloa varastona. Heitin sinne kotijumppavälineet ja muutaman ylimääräsen tyynyn. Ne saa sieltä sit helposti kun tarvii.

Tänään kuulin, että ympärillä taas meinataan lisääntyä. Syksyllä tosin vasta, joten tämä tieto tulikin hyvissä ajoin. Nyt pitäis isojen sukkien lisäksi neuloa pieniä. Oman pikkukakkosen vesihiitosuksikin on jo kasvanut ekoista sukista ulos, joten pitäis kiiruusti tehdä uudet. Sukulaisen uudelle tulokkaallekin pitäisi tervetuliaislahja neuloa. Siispä puikkojen kimppuun.

Ensimakua uudesta sukkamallista

Tässä on pari iltaa neulottu puikot punasina. Alotin sitä uutta pellavasydämen mallia. Ekan sukan alotin kolme kertaa. Ensin se oli liian iso. Sit koitin muokata mallia, ja sen jälkeen heivasin yhden puikon kokonaan. Kudoin ekan sukan loppuun ja huomasin, että siitä tuli ruma. Terä on liian leveä. Toiseen sukkaan muokkasin teräosaa ja nyt se on ihan hyvä. Nyt pitää kuitenkin purkaa sen ekan sukan terä ja neuloa vielä se uudestaan. Tässä nyt kuitenkin esimakua tästä sukkamallista. Laitan paremmat kuvat ja selitykset sitten kun saan toisenkin sukan oikeasti valmiiksi.

Vasemmanpuoleinen sukka on se ensimmäinen versio. Siinä pohjaosa on liian leveä ja se tulee liikaa näkyviin etupuolella. Malli näyttää paremmalta, kun neulos on napakammin jalan päällä. Koitan siis saada vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleisen näköisen. Nyt on aivan kauhee neulontainspiraatio päällä. Se ei kuitenkaan oikein tahdo riittää tähän uudelleen tekemiseen, kun pitäis vaan päästä tekeen seuraavia sukkia. Teen kuitenkin nämä nyt valmiiksi pakollakin ennen seuraavia.

Turvapaikka

Alkaa pienimmän ihmisen rooli tässä perheessä selvitä. Pikkusolun kiipeilyalusta ja vanhempien pelastettava. Tänään pikkusolu meinas pitää pikkukakkosen päätä astinlautana. Jalka oli jo asetettu ja ponnistus alkamassa ennen kun ehdin hätiin. Piti sitten vähän suunnitella jotain turvallisempaa loikoilupaikkaa kuin lattia. Paljon poika makailee sohvallakin, mutta siihenkin pääsee pikkusolu kiipeämään turhan lähelle.

Porukoilla oli matkasänky, jolla ei tällä hetkellä ole käyttöä. Pikkusolu nukkuu jo normaalissa sängyssä sillon kun on sielä vieraisilla ja unille pitää mennä. Kävin siis hakemassa sen sängyn kotiin, kun ajattelin, että siinä on ainakin laidat suojana... Selkä ei kuitenkaan kiitä jos aina joutuu mukulaa tuolta pohjalta nostamaan. Sattumalta kekkasin, että olohuoneessa normaalisti sängyn paikalla olleet ikean halpispöydät sopii juuri hyvin sänkyyn sisälle korokkeeksi. Laitoja jää vielä sopivasti tuollaiselle pienelle, joka ei vielä pyöri ympäri. Patja vaan pöytien päälle niin luksusmakuupaikka on valmis.

Viritin vielä viihdykkeenkin sänkyyn. Kaverilta saatu rallatuslaite (meidän ensimmäinen ja viiminen ääntelevä lelu) sopi kuin valettu sängyn laitojen väliin. Saa pikkusolu tohonkin jotain palikkaa heitettyä, mutta eipä ainakaan pääse kiipeämään päälle. Ennen kun keksii tuoda rahin viereen... Sitä odotellessa uskallan ehkä käydä nopeasti vessassa joskus ottamatta jompaa kumpaa lasta (tai molempia) mukaan.