Taikataikina, osa 4

Nonniin, tässä vielä tämä viimeinen osa keittiökittikikkailusta. Hermot on kireällä ja samoin maha. Askartelutkin on pääasiassa saanu väistyä vaakatason tieltä. Olen kateudesta vihreä kaikille niille joiden lapset syntyy laskettuna aikana tai sitä ennen... Kaikkea en saanut vieläkään askarreltua valmiiksi, mutta sen verran, että voi paljastaa mitä näistä oikein tulee.

Näistä tulee pyyhenipsuja. Mulla on menny hermot kotona, kun aina ei edes värikooditus auta pyyhkeiden jakoperusteeksi. Tyyliin mulla on punanen ja Mr. solulla on sininen. Sehän vasta on aivan katastrofi jos sattuu oleen samanlaiset tai muuten vaan "epäselvät". Puhumattkaan siitä, että pyyhkijöitä tulee koko ajan lisää... Nyt tulee pyyheisiin siis nimikoidut merkit. Sen lisäksi, kohta kun pitää taas pientä peppua pestä paljon, haluan, että pepulla on ihan oma pyyhe jonka KAIKKI tietää. Tämä helpottaa myös mummeleiden ja muiden mahdollisten hoitajien vierailuja.

Eli siis: taikataikinasta muotilla kuvioita, joihin tein 2 reikää hammastikulla. Alempaan reikään verhonipsu (niitä jouduin ostamaan, koska olen ilmeisesti lahjottanut laatikollisen niitä johonkin) ja ylempään ripustin. Tekstin kirjotin tussilla. Se näkyy ihan hyvin maalatussa pinnassa eikä leviä kun on permanenttia. Osaan kuvioista tulee ihan nimet, mutta pysytään nyt sen verran anonyyminä, että en laita niitä kuviin. En halunnu koukkurivistöön mitään teippiratkasuja, joten mennään nyt ainakin hetki tälläsillä killuttimilla.

Aikaisemmasta taikinasatsista ajattelin isompia kuvioita laittaa keittiöön. Astiapyyhe ja käsipyyhe on myös vaikeita erottaa toisistaan... Näiden ripustus on vielä vähän mietinnässä johtuen keittiön kaappien kahvojen muodosta. Laitan nämä ehkä vaan kiinni kahvaan ja pyyhkeen siihen erikseen viereen.

Ripustuksen olis voinu toteuttaa pujottamalla pelkän narun ylemmästä reiästä. Laitoin kuitenkin rautalangasta lenksun ja siihen vasta narun, koska sillon (ainakin mun järkeilyn mukaan) tekstin pitäis näkyä suoraa eteenpäin eikä kiertyä sivulle. Alunperin piti laittaa pellavanarusta lenkit, mutta oikeastaan näihin valkosiin kuvioihin sopii paremmin tuo kalalanka. Ainoa, mikä vähän häiritsee on tuo solmu, mutta kaikkea ei voi saada.

Roikkumassa.

Näitä menee meidän omien koukkujen lisäks mm. veljelle tuparilahjaksi ens viikonloppuna. Ehkä muutama päätyy pukinkonttiinkin, katsotaan nyt. Perjantaina ois käsityömessut Tampereella. Invamopo harkinnassa...