Kasviskatsaus

Hohhoijjaa. Tässä on nyt pari päivää ja yötä menny kipeätä pikkuihmistä hyysätessä. Poju pistää hampaita tuleen oikein urakalla. Tai siis onhan se hampaita tehny 3 kk iästä asti, mut nyt niitä on tulossa yhdessä rytäkässä 6. Kaikki ylös. Muistaakseni pikkusolullakin ne kulmahampaat teki vähän kitinää, mutta tällä pikkukakkosella ne vasta raivoa aiheuttaakin. Kuumetta oli nyt illalla 38,9. Viimeyö oli yhtä huutoa. Pistin pojan pihalle vaunuun nukkuun kolmen aikaan, kun ei viitti sisälläkään huudattaa määräänsä enempää. Sielä se sentään veteli vähän pidemmän pätkän. Toki heräs taas seiskan aikaan kiekumaan, mutta sai siinä välissä sentään omatkin silmät kiinni. Ei oo siis paljon jääny aikaa tai jaksamista bloggaamiseen. Mä kuvasin jo aikasemmin mun kasveja ja niiden edistymistä. Tässä siis vihdoin raporttia parin päivän takaa.

Kävin vihdoinkin hakemassa sitä juhannusruusua. Tässä sitä on viriilin olonen verso. Otin sille vähän tuttua maata mukaan.

Otin sellasen, jossa oli jo vähän lehtiä siks, että tiesin sen olevan elossa. Kyseisessä paikassa kun oli viime syksynä riehuttu mm. raivurin kanssa... Tässä sattu olemaan jo nuppukin. Toivoin, että nyt kun taas tuli kylmä niin kasvi vois juurtua hyvin, kun ei tarttis niitä lehtiä nyt kasvattaa... Nyt se näyttää kyllä niin nuupahtaneelta jo, että taidan leikata poikki ja odottaa uutta nousua.

Tässä se on uudessa kodissaan.

Olin jo heittää toivoni daalian suhteen. Olin istuttanu sen väärin päin. Onneks äiti tuli ja käänsi. On sielä useampi tollanen valkonen alku tulossa.

Anemoonet on alkanu rehottaa.

Yksi päivänlilja mätäni, toinen vielä kituuttaa. Aikasemmin ostamani ruusu tekee pirteästi lehtiä, vaikka luulin sen jo kuolleen. Iirikset ja gladiolukset on nyt lähteny hyvään kasvuun. Voikukkia on taas ihan sairaasti ja samoin rönsyliljaa. Joku perhanan jänis oli käyny katkasemassa mun ainoan selvinneen keltasen kesäkurpitsan. Teen siitä lapaset jos saan kiinni. Pari maissia taisi selvitä pakastumiselta, mutta papu näyttää vähän heikolta. Neljästä istutetusta kesäkurpitsasta on ilmeisesti selvinnyt vaan yksi. Herneitä puskee pintaan, samoin uusia papuja, jotka istutin suoraa maahan. Täytyy varmaan kysyä äitiltä, että onko sillä vielä niitä keltasia kurpitsan siemeniä... Jos laittas sellasenkin suoraa maahan. Osa kasvimaasta on vielä tyhjänä. En tiedä mitä laittais.

Seiskaluokan köksätunnilta

Mä en oo ikinä tehny risottoa. Tällä viikolla sitten päätin sitä kuitenkin yrittää. Ohjeeksi valikoitui Valion broileririsotto (ohje löytyy täältä). Reseptiä noudatin taas sopivasti soveltaen, kuitenkin melko tarkkaan tällä kertaa.

Tästä tuli jopa ihan hyvää. En tiedä tykkäänkö oikeasti tosta appelsiinimehun mausta vai en... Ehkä sitä vois laittaa vähän vähemmän. En uskaltanu laittaa ihan niin paljon juustoa, kun ohjeessa sanottiin. Mr. solun mielestä se oli hyvä. En kyllä edes löytäny ohjeessa mainittua juustoa kaupasta, mutta otin jotain arvelulta saman tyylistä. Tää vaikutti lupaavasti sellaselta pöperöltä joka maistu kaikille. Ehkä se löytää tiensä meidän eksklusiiviselle ruokalistalle. Se maistu mikrotettunakin ihan hyvälle, mikä on aina iso plussa.

Jälkkäriks kokeilin taas yhtä versiota amerikan pannukakuista. Ohjeen bongasin kesän pirkka ruokalehdestä. Se oli joku floramainos (ohje myös täälä). Noudatin ohjetta taas soveltuvin osin, esim. flora juoksevan korvasin öljyllä (ja paistoin pannarit voissa). Lisäksi tein vain puolikkaan taikinan, koska en halunnu olla hellan ääressä ihan koko iltaa. Pannu oli vähän turhan kuuma näille, mutta muuten näyttää tosi hyvältä. Paksuus on ainakin kohdallaan. Mulla ei oo lettupannua, joten nostelin vaan taikinakökköjä normaalille paistinpannulle. Kököt ei levinny juuri ollenkaan. Näiden paistaminen tosiaan vaatii vähän harjaantumista, mutta näillekin kaikki ruokailijat näytti peukkua. Omasta mielestä ehdottomasti paras amerikan pannariohje tähän mennessä, joskin siihen tarvitaan montaa eri ainesta.

Mr. solun tarjoilema annos jätskin kera. Nam.

Tänään meillä syötiin ihan tavallisia lihapullia ja perunamuusia. Törmäsin pakastimessa kuitenkin omenakuutioihin ja tein niistä jälkiruuan. Tätä onkin tehty viimeks jossain seiskaluokan köksätunnilla. Toki oon syöny sen jälkeenkin... Kauratoskaomenoita, eli kaura-omenapaistosta. Ohessa vanilijajäätelöä. Ihan kun ennenvanhaan. Nam. Mr. solu meinas syödä koko vuuan kun oli niin sairaan hyvää.

Näyttää kovasti siltä, että meilä syödään paljon jälkkäreitä. No eipä kyllä käy kieltäminen...

Mä vaan ihan äkkiä teen: shortsit

Mun tekemiset on viimeaikoina ollu tosi hätäsiä ja tarveharkintaisia. Niin tänäänkin. Aamulla tajusin, että mukulan kaikki (kolmet) shortsit on likaset ja pesussa. Siispä kätevä emäntä taas kaivoi kaavat esiin ja yks kaks yllättäin värkkäili lapselle housut.

Kaappien kätköistä löyty vanha yöpaita, josta joskus jo ajattelinkin tekeväni housut. Kauhtunut kuva vähän sillon pilas suunnitelmia, mutta kaprit/shortsit paidasta sai mainiosti. Mulla oli jo aikasemmin yöasuun tehty sivusaumaton housunkaava, jota sitten vaan taittelin sopivan mittaseks. Asettelin puuttuvan sivusauman kohdan paidan sivusaumaan ja sillä sain leikattua housut ilman paidan kuvaa. Samalla tuli hyödynnettyä ne saumat ja myös paidan alakäänne lahkeisiin.

Tässä ne on valmiina ja käytössä. Kova meno päällä, säkällä sain kuvan.

Tällä kertaa ompelutoimitusta hidasti se, että pikkusolu pääsi räpläämään ompelukoneen säädintä. Se oli valinnu sieltä napinläven ja mä kun täräytin liikkeelle kaksoisneulalla niin päreiksihän se meni. Onneks oli uus neula varastossa. Pitää niitäkin taas käydä muutama ostamassa... Mun ompelukone taas meinas käräyttää mun käämin, kun tänään oli taas hyppytikki päivä. En tiedä johtuuko kankaasta vai mistä, mutta välillä tuplaneulalla tulee aivan valtavaa hyppytikkiä toiselle puolelle. Saattaa jäädä kuuskin tikkiä tekemättä ja sit yks väliin ja taas uudestaan. Mut ei se aina niitä tee. En tiiä, tekis taas mieli vaihtaa koko kone... Kun pitää äkkiä tehdä niin sais konekin tehdä parempaa jälkeä.

Mä vaan ihan äkkiä teen: lippis

Kun aurinko paistaa niin pitäs olla jotain päässä. Pikkusolulle menee edelleen se lakki, jonka viimevuonna tein. Pitäs kyl tehdä isompi, mut välttää kyllä vielä se vanha. Pikkukakkoselle ei ollut mitään sopivaa kesälakkia. Eihän se nyt paljon auringossa keiku, enkä pidä sillä lakkia jos on vaunuissa, mutta on sekin joskus ulkona sylissä.

Siispä aamutuimaan mittasin päänympäryksen ja parin matemaattisen laskutoimituksen jälkeen piirsin kaavat (!) ja tuhosin jämäpalan trikoota. Tukikangasta löyty vaan toiseen tarkotukseen leikattu pala, mutta se meni nyt kiireempään käyttöön, nimittäin lippaosan tueksi. Lakkiosan tein neljästä sektorista ja se on siis käytännössä trikoopipo. Kangas on yksinkertasta, koska kuuma on jo ilman lakkiakin. Matemaattiset laskutoimitukset ei ihan ottanu kaikkia pään dimensioita täydellisesti huomioon, joten lakista tuli juurikin sen mallinen kun aikuisten lippikset on. Halusin kuitenkin niskaankin vähän peitettä, joten ompelin ekstrana kangaskaistaleen vielä pipo-osan alareunaan. Pistin sen vähän kireemmälle, että suorastaan halaa kallonpohjaa eikä tarvii mitään kuminauhoja viritellä lakin taakse.

Mallipoju ei ollu ihan täysin kiinnostunu mallintöistä, joten parempien kuvien puutteessa, tässä näkyy kesälakki. Ylemmässä kuvassa on "lippismalli" josta käänsin sen lisäkaistaleen sisäänpäin. Voi sitä näinkin käyttää. Alemmassa kuvassa on niska ja korvat paremmin peitossa.

Vähän tämä vaatii vielä tuotekehitystä, mutta voi olla ens kesä ennen kun siihen on aikaa. Tällä pärjätään nyt. 

Meidän omenapuut muuten kukkii aivan valtavasti. Mietin josko mehumaijalla sais tehtyä ruusuvettä ja/tai omenankukkavettä. Ehkä vielä kokeilen jos ehdin... Tislauslaitteistoa kun ei kotoa löydy (joskin joskus kuulin huhun, että joku oli sellasen tuunannu kahvinkeittimestä). En mä kyllä ihan tiiä edes, että mihin sitä tuoksuvettä käyttäis, mut ois siistiä kokeilla. Kai sitä johonkin leivontaan voi käyttää tms?

Modernit rotinat

Kaveri sai tytön vähän aikaa sitten. Ajattelin viedä pienen paketin uuden ihmisverson kunniaksi. Mietin, että ois voinu leipoa pullia, mut nyt ei vaan pysty venyyn pullien leivontaan. Ei yksinkertasesti kädet riitä kun pikkukakkonen tekee (edelleen) hampaita ja viihtyy ainoastaan sylissä ja pikkusolu silti mätkyttää sitä aina kun vaan ehtii. Sitäpaitsi, jos jätän paketin postilaatikkoon niin pullapussi voi olla vähän epäilyttävä... Siispä ajattelin viedä tälläkin kertaa modernin version rotinoista, eli dominopaketin. Perus dominot kuluu aina ja maistunee lähes jokaiselle tai sit voi syöttää vieraille.

Tän päivän pikaompelusessiossa toteutin valmiksi paidan ja 2 tyynyliinaa. Toinen tyynyliina menee pakettiin dominoiden kanssa ja toinen jää varastoon odottamaan muutaman kuukauden päähän. Molemmat tyynyliinat on tällä kertaa vaaleanpunaisella taustalla varustettuja. Taisi olla Mr. solun äidin kätköistä tämä kangas. Vielä vähän sitä jäi, mutta ei tarpeeks pussilakanan taustaan. Siihen pitää vielä keksiä jotain muuta...

Tässä on paketti valmiina. Kortin kuva on samasta kankaasta kun tyynyliina. Täytyy varmaan huomenna koitta ehtiä toimittaa paketti perille.

Tässä on sit mun uus tunika marimekon trikoosta. Koitin ottaa jopa selfietä tää päällä, mut meidän eteinen on niin pimee, että peilikuvassa näky vaan salama. Ilman salamaa taas kuva oli lähes musta. Tää näyttää paremmalta päällä... Kaavat piirsin Nanson revontulitunikasta, mutta vähän lyhensin helmaa. Tykkään erityisesti tosta venemäisestä kaula-aukosta.

Mä vaan ihan äkkiä teen: puutarhatuolin päällinen

Eilen tuli häärittyä ulkona taas oikein olan takaa. Taistelu siitepölyä vastaan jatkuu edelleen. Pesin terasseja ja kesäparatiisia, tuoleja ja kaikkea mahdollista ulkona lojunutta ja keltaiseksi pölyttynyttä. Meillä on edellisen asukkaan peruja sellaisia valkoisia muovituoleja. Niissä on ihan mukava istua, mut ne on sysirumia. Sen lisäks, siinä valkosessa näkyy heti kaikki mahdolliset pölyt ja tomut, joten niitä pitäis olla pesemässä joka kerta ennen kun istuu. Ajattelin, että teen niihin kangashuput, jotka voin ottaa sisälle säilöön ja vetää päälle aina kun kesäparatiisi kutsuu, tai sitten vaan heittää välillä aina pesuun. Varastoista löyty kaverilta evakuioituja verhoja. Niistä oli tarkotus tehdä kivan kirjavaa matonkudetta, mutta pääsivät nyt vielä uutta elämää viettämään. Hyvin huomas, että aurinko oli kangasta jo joistain kohdista haperruttanu, mutta tässä ei haittaa kun ulos päätyvät kuitenkin.

Vaihe 1. Leikkaa kankaasta noin ympyrä (meidän tuoleihin mittailin, ja kangasta riitti noin 1 m 15 cm halkasijaltaan olevaan ympyrään). Vinkki: taittele kangas kuin tekisit paperista lumihiutaletta, eli niin, että yhteen kulmaan jää ympyrän keskusta. Vedä pari apuviivaa mittanauhaa siirtäen siten, että toinen pää on koko ajan kiinni ympyrän keskustassa. Leikkaa.

Vaihe 2: Ompele reunaan nauhakuja. Itse ompelin vapaalla kädellä välillä kangasta rypyttäen. Pujotin kujaan kuminauhan, tavallinenkin nauha kelvannee, jos haluaa solmuilla leikkiä, mut mä en halunnu.

Vaihe 3: huputa tuoli.

Tää oli periaatteessa nopee tehdä, mutta kun tekee neljä, niin meneehän siihen hetki jos toinenkin. Mr. solu autto kyllä ansiokkaasti pujottamalla sitä kuminauhaa useampaan kujaan. Verhoista riitti vaan neljään tuoliin, joten pari jäi ilman huppua. Lisäksi on myös toisenlaisia tuoleja, joiden huputtamista vielä harkitsen. 

Tänään meillä oli pienet kekkerit kesäparatiisissa.

Tuo keskipylväs ja pöytä lähtee piakkoin pois. Kattoon tehdään uudet tuet keskipylvään tilalle. Kiinteä härpäke keskellä huvimajaa vaikeuttaa majassa liikkumista ja toimimista. Huvimajan tuunauksesta ehkä sitten myöhemmin.

Äitiäkin nopeampi

Huomenna tulee vieraita. Tein valmiiks tomaattipiirakan ja mokkapaloja (kinderkakkupohjaan). Piirakasta unohdin eka sipulin ja sit paprikan. Molemmat ehti mukaan. Mokkapaloista unohdin munat. Ei muuta kun setti ulos uunista ja kaadoin leivinpaperilta takasin kulhoon. Munat oli siis valmiina jo pöydällä ja pelti oli uunissa ehkä minuutin. Munat sekaan ja takas uuniin. Ihan oli täysin ajatus mukana hommassa eikä ollenkaan mitään muuta menossa samaan aikaan...

Sitten se kävi. Äitiäkin nopeampi käsi kuorrutukseen. Mut onneks vaan reunaan.

Päivän värit

Mä en ehdi oikein tehdä mitään mieltä ylentävää nykyään. Kaikki käsityöt seisoo ajatuksen asteella tai pahasti keskeneräsinä projekteina. Tänäänkin suurin osa päivästä on menny siihen, että kiellän isompaa mukulaa tallomasta pienemmän päälle, heittämästä kirjalla päähän, vetämästä jalasta/kädestä/vaatteesta jne. Illalla on aika tyhjä olo. Tänään otin kameran mukaan, kun mentiin ulos koko konkkaronkka. Ajatuksena oli kuvata vihreitä asioita. Tällästä tuli.

Noin monta eri sävyä! Eikä tässä ollu edes kaikki mitä ulkona on, sellaset vaan jotka ehdin kuvaan. Mahtavien värien lisäks mahtavia muotoja. Mitä tekstuureita! Noh, hommahan sitten perinteiseen tyyliin lähti aivan lapasesta ja aloin kuvata myös keltasta, valkosta ja punasta. Piti vielä lähteä uudestaan ulos pikkusolun kanssa kuvaamaan. Se katteli kärryissä kun äiti poukkoili pitkin ojanpenkereitä. Kenenkään pihassa en käyny, mutta jos jotain mielenkiintosta kasvo piha-aidan juurella tai siitä vähän ojan puolella niin kävin kyllä kimppuun. Mietin matkalla, että onhan se linnunkakka valkosta, mutta päätin sit kuitenkin pysyä pois kakkavyöhykkeeltä. Muutenkin kuvasin vaan luontoa.

Tässä keltasta...

punasta...

ja valkosta.

Oli tosi hauska huomata kuinka erilailla maailmaa taas katteli. Näki ihan erilaisia asioita. Pieniä yksityiskohtia jne. Haastankin jokaisen katsomaan ympäristöä uudesta kulmasta, vaikka väri kerrallaan! Tietty kiva jos huikkaat omasta näkökulmasta kommentteihin, että pääsen katsomaan, jos itse bloggaat.

Tänään oli myös juhlapäivä. Meillä oli hääpäivä. En ehtiny kakkua leipasta jo yllä mainituista syistä, mutta onneks muuan Liisa oli taas ehtiny. Nam! Ostin myös itselleni kukkia. Äitienpäivän alelaarista vaasin täyteen.

Äitienpäivä

On se vaan kiva kuulua siihen valiojoukkoon, jota tänään juhlitaan. Sain ekan äitienpäiväkortin ikinä. Maailman mahtavimman tietysti.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!

Vannomatta paras

Mä sorrun joka kerta. Mulla on ollu vaikka kuinka kauan periaate, että en osta uutta kangasta ennen kun saan vanhoja tuhottua. Mut sit aina löytyy jotain tosi ihkua. Käytiin tänään marimekon myymälässä pyörähtämässä ja mitäs muutakaan sieltä taas tarttu mukaan kun kangasta. Tällästä herkullisen väristä trikoota lähti mukaan.

Puolustuspuheenvuoro: oli pakko ostaa, koska 1) oli viiminen paketti tätä väriä, 2) paketissa n. 3m kangasta ja makso 20 e. (sielä olis samaa kuosia tumman sinisellä pohjalla ja sekin vielä polttelee takaraivossa)

Nyt sit kaavoja piirtään hameesta jos toisestakin. Tästä tulee itelle ja varmaan lahjoiksikin jotain... Tein mä tänään toisen kerran sitä tomaattipiirakkaakin...

Päivän kokkeilut

Eli kokkauskokeilut. Näin jossain lehdessä vähän aikaa sitten tomaattipiirakan reseptin. Sillon se ei iskeny, mutta tänään piti kokeilla. Kyseisestä reseptistä ei oo enää mitään nuuskua, mutta säkällä ne suuretkin laivat seilaa, eli perinteisesti sovelsin kaikenlaista netistä ja päästäni löydettyä. Kokkaushetkikin oli taas perinteistä epäonnistumisten peittelyn sarjaa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Pohja:
150 g voita (mikrotettu pehmeäksi)
1,5 dl ruisjauhoja
2,5 dl sämpyläjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 dl maitoa

Kipaseppa hakemaan isompi astia, perus piirakkavuoka oli liian pieni tälle määrälle taikinaa.

Lisää kuivat aineet pehmitettyyn voihin ja sekota/nypi. Heitä maito joukkoon ja veivaa. Iske vuokaan. Jos yhtä viisaana kuin minä teet pohjan jo ennen täytettä niin esipaista pohjaa sen aikaa kun väsäät kiireellä täytteen... Esipaistoin kiertoilmalla 200 C noin 15 min.

Täyte:
erilaisia tomaatteja (otin kaupasta paljon erilaisia pikkutomskuja, mutta isotkin käy, leikkasin puoliksi)
rucolaa (leikkasin ronskisti,  isompi lehti ehkä noin neljään osaan)
suippopaprika
sipulia (mikrotin voin kanssa niin ei tarvii pannulla kuullotella)
ruohosipulia (tynkiä maalta)
timjamia
oreganoa (tai jotain sellasta yrttiä maalta)
suolaa
pippuria

En mittaillu noita aineksia, tein vaan sillai sopivasti. Paprikankin aluks unohdin täytteestä, mutta muistin lisätä ennen juustoja.

Munamaitoon 2 munaa ja 2 dl maitoa. Päälle juustoraastetta ja osaan piirakasta vuohenjuustoa. Paistoin kiertoilmalla 200 C 15 min, jonka jälkeen jälkilöylyissä vielä kestovaipanvaihtosession ajan.

Tässä kuva ennen paprikoita.

Tässä paprikoilla ja munamaidolla.

Tässä valmis uunista ulkona vetäytymässä.

Hitto. Kerrankin joku kokeilu oikeesti onnistu. Tästä tuli tosi hyvää! Ens kerralla laitan tota vuohenjuustoa koko piirakkaan. Se kannattaa murustella tohon juustoraasteen alle. Koitin paria isompaa kiekkoa, mut murut oli parempia. Tätä voi jykevöittää halutessaan esim. kinkulla. Joku parmankinkku vois tuoda sopivaa italialaista vivahdetta... Mä nyt halusin koittaa taas jotain kasvisruokaa. Mut tää päätyy kyllä meidän ruokakiertoon. Tähän saa mukavasti hukattua noita tomaattejakin, kun niitä varmaan syksyllä tulee äitiltä taas sankokaupalla.

Toiveajattelua

Ostin tänään uikkarit. Täytyy se kai myöntää, että hätäsektion seurauksena tullut pystyarpi navasta alaspäin häiritsee itseä niin paljon, että bikinikausi on omalta osalta pysyvästi ohi. Omasta ulkonäöstä tykkääminen sai leikkauksessa kyllä todella ison kolauksen. Tähän asti mun kaikki uikkarit on ollu bikinimallia. Kaksosasesta uikkarista en luopunu vieläkään, mutta tässä versiossa saa mahaa vähän paremmin peittoon. Nää on Finnwearin tuotteita. Olkoon se sit mun panostus vaikka siihen "osta kympillä kuussa enemmän kotimaista" kampanjaan. On sillä Nanso Groupilla vielä suomessa jotain toimintoja, mutta en mä kyl oikeesti tiedä kuinka paljon. Mr. solun kommentti kaupassa oli: "ihan hyvältä näyttää...mut mahtaako noilla olla käyttöä..." No joo, voi olla ettei oo, mut on ainakin jotain päälle pantavaa jos pitää uimaan tai rannalle/altaan reunalle lähteä. Toivossa on hyvä elää, että joskus vielä uikkareissa huvittais oleilla.

Tässä on kuulkaas avokadon siemen. Pikkukakkonen sai tänään avokadobanaanisosetta ja tämä jäi siitä yli. Ajattelin istuttaa...jos huomenna vielä ehtii, tänään en enää jaksa. Onks teillä eksoottisia siemeniä kasvatuksessa?

Käytiin pikkukakkosen kanssa vähän aikaa sitten neuvolassa. Paino oli vähän notkahtanu alaspäin, joten terkka suositteli ruokamäärän kevyttä lisäämistä. Nyt saa pikkukakkonenkin alkaa lihansyöjäksi. Keittelin sille tänään jauhelihaa. Tässä siis tämän illan kokkaukset. Koitan nyt pakastaa nää tälläsessä kuutioboksissa, jos ne ois sit helppokäyttösiä. Pitäis tehdä samaan tyyliin porkkanaa, maissia, omenaa jne niin ois helppo ottaa kotiruokaa tarjolle. Kai päärynääkin voi pakastaa soseena niin ku omenaa? Toki sillon sitä pitää ehkä hetki keittää... Muuten kyllä vaan rapsutan päärynästä lusikalla suoraa suuhun. Mutta voi kuinka autuaasti sitä tälläsetkin jutut unohtaa, vaikkei siitä niin kauaa oo kun tota ensimmäistä lasta varten tein kuutioita pakastimen täydeltä... Pitäs kyllä koittaa pakastaa sitä avokadobanaaniakin.

Kaverikirppistelyä

Mä oon tääläkin joskus todennu, että en varsinaisesti harrasta kirppiksiä. Ei vaan tuu lähdettyä. Kierrätystä kavereiden ja sukulaisten kesken harrastan kylläkin. Tänään matalaan majaamme tuli taas lasti vaatteita. Oon jo hetken kattellu, että pikkusolu alkaa tarvita hiljalleen isompaa päällepantavaa. Mietin jo, että pitäis varmaan kaupasta hakea pari paitaa tai kangasta, mutta eipä tarvii. Taannoinen tapetointikeikka poiki vaatepalkkion. Samoin tämän päivän käynti kaverilla.

Aikasemmin sain jo kasan kenkiä ja pipoja. Nyt on ens talveks varmaan talvikengät ja sen lisäks syksyn/ens kevään saappaat, crocks kopiot kesäks jne pikkusolulle. Tässä vähän kuvia tän päivän saaliista. Ihan kauhean rauhassa en näitä saanut käydä läpi...

Kuvan vasemmassa laidassa oleva raidallinen huppari oli ehkä koko satsin lemppari. Kivat värit, eikä ihan pelkkää vaaleanpunaista. Sattuu olemaan juurikin ihan sopiva, eli menee heti käyttöön. Ja jos äiti saa päättää niin kovaan käyttöön.

Tässä jätesäkissä piilottelee ulkovaatteita. Ens syksyn välikausikamaa ja ehkä talveenkin jotain. Saa nähdä mahtuuko sillon vielä. En saanu parempaa kuvaa, koska pikkusolu omi koko pussin ja tunki sinne lisää kamaa koko ajan. Oikeassa laidassa heiluttelee pikkukakkonen.

Tässä nyt jotain järjestyksen yritystä. Kasa trikoopaitoja, kasa college/neulepaitoja, 1 veluuriasu, 1 t-paita/kesähame, kasa housuja ja muovikassissa vielä vähän isompia vaatteita varastoon. On näitä taas paljon. Toivottavasti ehtii kaikkia käyttää. Ei ainakaan tarvii kauppaan mennä vaatteita ostaan... Ihan vasemmassa laidassa näkyy vielä raidalliset hello kitty uikkarit... Kovasti on vaaleanpunasta, mutta onneks mukana on myös vähän violettia, oranssia ja tummanpunasta. 

Huomenna mennään laittaan lattiaa Mr. solun veljen kämppään. Toivottavasti saadaan hyvä pätkä sitä tehtyä niin saadaan edes jotain edistystä siihenkin projektiin.