Läksiäislahjoja

Ennen päikyn loppua kuulimme, että pakka menee syksyä varten aika tavalla sekaisin. Pikkukakkonen vaihtaa ryhmää ja pääsee pikkusolun kanssa nyt samaan ryhmään. Pikkusolun ryhmän hoitajissa tapahtuu suuri muutos, joista harmittavimpana se, että tuttu avustaja siirtyy muualle. Meistä on kuoriutunut oikeita valittajia kunnan päätöksistä, mutta yllätys, eipä ole valittamisesta ollut hyötyä... Olemme kuitenkin halunneet tehdä mielipiteemme selväksi asioiden tiimoilta. Mutta enivei... en ole se joka hankkii hoitajille lahjat JOKA kesä ja talvi, mutta tällä kertaa muutokset olivat niin isoja, että nyt lahjottiin.

Lasten kanssa askarreltiin leppis ja pörrinkäiskortit (pörrinkäiset jäi harmittavasti kuvaamatta) ja painettiin keittiöpyyhkeisiin tiskiharjalla (pyöreän sabluunan läpi, koska en löytänyt pyöreää tiskiharjaa tähän hätään) voikukkahaituvia. Prosessissa kesti pari kuukautta, koska lahjottavia oli paljon ja keskittyminen askarteluun oli vaihtelevaa. Mitään en kuitenkaan joutunut kokonaan tekemään itse, eli lasten kädenjälki kyllä näkyi kiitettävästi. Pyyhkeistäkin muistin ottaa kuvan vasta paketissa... Voikukkahaituvia näkyy ihan vähän, mutta saa tästä ehkä idean.

Töissä taas yksi proffa jäi eläkkeelle juhannuksen aikaan. Kyseessä oli yksi niistä, joka on antanut minulle työpaikan aikojen saatossa, joten halusin muistaa jotenkin. Mitenkäs muutenkaan kuin villasukilla. Kokosimme yhteislahjan metsänhoitoharrastukseen liittyen ja tässä oli minun osuuteni. Itsehän olin tietty kipeänä läksiäisten aikaan, mutta sukat pääsivät perille.