Disaster bakery

Oon tässä viimeaikoina koittanu vähän kunnostautua kodinhengettärenä. Tänä vuonna tulee taas valtavasti omenaa ja koitan edes jonkun osan niistä käyttää ja säilöä. Siispä tässä taas päivänä eräänä pistin biojalostamon pystyyn. Oon tehny aika paljon ompuista mehua mehumaijalla. Sisarukset tuhoaa sitä ihan kiitettävään tahtiin ja itsekin käytän usein joskus leivonnassa. (Mää enää mitään usein leivo...)

Tässä mun pienimuotoinen biojalostamoni. Toisessa marjat ja toisessa omenat. Pakastimet alkaa uhkaavasti täyttyä...

Ja sitten mä päätin kuitenkin ruveta vielä leipoon... Ajattelin, että marjan- ja omppujenjalostuksen jatkoks pistän pakkaseen vähän leivonnaisiakin. Valitsin mokkapalat, koska on helppo tehdä. Joo... Olihan se helppo siihen asti kun sen tiputti uunin jälkeen lattialle. Voe kikkelis kokkelis. 

Pulliakin tein. Voisilmäpullia. Muuten hyvä, mutta loppu voi kesken. Lisäks oli aika lähellä etten polttanu niitä uunissa. Mutta onneks lähellä ei lasketa. Keräsin mokkapalataikinan lattialta ja kuorrutin. 

Siistit palat meni pakkaseen ja loppu todistusaineisto tuhottiin nopeasti koko perheen voimin. 

Disaster bakery on itseasiassa iseknyt jo vähän aikasemmin. Ajattelin että juhlistetaan arkeen paluuta ja kesäloman loppua vähän herkuttelemalla. Tein kääretortun mustikkatäytteellä ja unelmatortun mansikkatäytteellä. Vähän jostain ohjeesta soveltaen, mutta ei sit kuitenkaan ihan riittävästi... Tähän asti pääsin ihan hyvin, mutta sitten tulikin mieleen, että mitenkäs tuo täyte nyt pidetään sielä rullan sisällä? Olihan siinä liivatetta vähän joo, mutta se ois tässä vaiheessa pitäny jämäyttää (ja täytteet oli jo hetken ollu jääkaapissa, koska oli vielä löysempiä ennen tätä). Noh, ei ollu aikaa ja/tai tilaa laittaa tälläsenä kylmään (ja miten sen sittenkään ois rullannu?) joten ei kun rullalle. (Eikä sitä liivatetta ois varmaan ollu ees tarpeeks, että ois hirveesti jämähtänykkään.)

Mustikkaversio pysyi jokseenkin kuosissa vaikka vähän valuikin joka puolelle rullaa. Ja ihan hyvältä näytti ja maistu kun oli ollu jääkaapissa yön yli. Rullapohja imi itseensä sopivasti kosteutta, joten sen jälkeen täyte pysy jo rullan sisällä.

Tämä mansikkatäyte olikin sitten ihan taattua disaster bakery tavaraa. Sitä tursus ja pursus ihan joka puolelta, rulla ei meinannu millään rullautua, vaan liuku vaan kaksinkerroin. Pakotin rullan pyörähtämään edes kerran ja huusin Mr. solun apuun. Valutettiin täytettä molemmista päistä paperia erilliseen kulhoon. Sitten piti vaihtaa paperi, koska se oli aivan täytteessä... Täytettä olis ollu ainakin kahteen torttuun. Mr. solu söi ylimääräsen täytteen iltapalaks...

Seuraavana päivänä molemmista tortuista sai kun saikin leikattua palasia kesäkekkereitä varten! Molemmat maistu ihan hyviltä, joskin jostain syystä tuo suklaa mansikka yhdistelmä kulu nopeammin pois. Tässä tätä täydellistä elämää taas muidenkin ihmeteltäväks. Hah.

Pitäsköhän tänään kokeilla kääretorttua omenasosetäytteellä... Mutta oikeesti, jos keksitte mihin voi hukata paljon omenasosetta niin vinkkejä otetaan vastaan. Lapsille ei oikein maistu puuron kanssa, eikä mikään jugurtin sekaan juttu oikein riitä...