Taas on se aika vuodesta...pikkujoulut. Onneks ei oo monia kekkereitä, pelkästään Mr. solun työpaikan pippalot tänä vuonna. Mä en oo ihan hirvee pikkujoulufani. Mun mielestä ois kiva syödä, keskustella ihmisten kanssa ja lähteä aikaisin kotiin (joo, oon party pooper). Syömiseen asti yleensä menee ihan ok, mutta sen jälkeen muut lähtee juomalinjalle ja minä en... Sitten ei enää keskustelusta tule yhtään mitään, meteli on nousussa ja musiikki sen mukana. Kohta särkeekin jo jalkojen lisäksi korvia ja päätä ja sitten kuitenkin lähden ajoissa kotiin. Näin jälkeenpäin ajatellen, ehkä ne bileet ei ookkaan niin pahat. Kaks kolmesta kun osuu...
Ihan hyvillä mielin kuitenkin lähden ainakin syömään, koska se on yksi ilta pois kotoa. Kiva sitäpaitsi välillä syödä ihan rauhassa. Edessä on jälleen jokavuotinen kilpavarustelu. Mitä päälle, jalkaan ja käteen? En jaksa ihan hirveästi panostaa uuteen kamaan tänä vuonna. Päälle menee se mekko mikä mahtuu, todennäköisesti se sama mikä oli viimepikkujouluissa kun olin viimeisilläni raskaana. Se ei oo mikään mammamekko ja menee sen puolesta ihan hyvin, ja ainakin sinne mahtuu syömään. Kengät kierrätän toissavuoden pippaloista. Pitäs vaan vetää parit harjotusrundit kotona, kun en oo hetkeen pitäny taas korkkareita jalassa. Kyl mä ennen niillä osasin kävellä... Saa nähdä osaanko vielä. Uuden laukun ostin, kun sattu oleen samaa väriä kun kengät. Something old, something new... vai miten se meni.
Laukku uusi, kengät vanhat. Aika hyvin sattui sävyt kohdalleen, vaikka laukku olikin heräteostos eikä kengät ollu mukana. Molemmat näyttää kuvassa oranssimmalta kuin mitä on oikeesti. Säihkyy vaan niin kovasti kun piti salamalla kuvata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti