Lapiohommia

Oon tässä pari päivää taas vääntäny pihaa uuteen uskoon. Sain Mr. solun äidiltä neilikkaruusun jo hetki sitten ja tällä viikolla kaverilta kasan varjoliljoja. Niille piti siis keksiä paikka, jossa ne vois kasvaa pitkään ja hartaasti. Meidän pihassa on paljon isoja kiviä. Ne on ihan kivan näkösiä muuten, mutta mua nyppii niiden reunoilla kasvavat heinät, joita ei saa ruohonleikkurilla leikattua. Siispä oon ottanu missioksi tehdä jotain jokaisen kiven reunukselle. Tähän asti on riittäny istutettavaa.

Uusien kasvien takia piti kaivaa yks uus kukkapenkki, yks kolo ja pyöräyttää kasvirulettia ympäri pihaa.

Tässä on uusi kuukausimansikkapenkki. Nää on siis niitä "metsämansikoita". Selvisivät talvesta toisessa kohtaa, mutta nyt ei oikein oo kasvaneet. Oli kiven varjossa ja koko ajan märkänä. Katsotaan jos tässä viihtyis paremmin. Tossa oli ennen nurmikkoa. Laitoin sorareunuksen, koska sen vierestä saa leikattua ruohot.

Tässä neilikkaruusun uusi koti. Toivon, että se aikanaan valtaa ton kannon ympäristön. Sitä en oo ihan heti repimässä pois ja myös sen ympäriltä on ikävä ajella leikkurilla. 

Tossa samettikukkien edessä oli ne mansikat ennen. Nyt laitoin ne kuunliljat siihen paikkaan. Katotaan josko ne viihtyis varjossa ja kosteessa. Nääkin sais vallata ton koko kiven reunuksen niin ei tarttis kitkee rikkaruohoja. Nyt koitin vähän jättää noita samettikukkia näkyviin, kun ei niitä oo kun kaks.

Kasvimaalla näyttää tältä. Perunat on pinnassa (enkä istuttanu viä pääsiäisenä), palsternakoista itää yllättävän moni ja sipulit on jo hyvällä tolalla. Ne taisin istuttaa jo pääsiäisenä.

Tässä on auringossa kasvanut kuukausimansikka. On koossa pieni ero niihin varjossa kasvaneisiin verrattuna. Tästä tulee kohta jo marjojakin. Ellei linnut syö...