perjantai 27. kesäkuuta 2014

Tilkkupeitto vauvalle

Mua on viime aikoina tilkututtanu ihan hirveesti. En tiiä miks, ei oo ennen oikein ollu mun juttu. Kattelin netistä jo tilkkutyökalujakin, mutta en sit kuitenkaan jaksanu mitään tilata. Oishan se leikkuri ja alusta varmasti käteviä, mutta jos tilkkuilu jatkuu yhtä vilkkaana kun tähän asti niin ehkä turhaa ostaa. Aikani jaksoin tilkkuilua hautoa ja sit oli vaan pakko tehdä. Yksi vauva on syntymässä syksyllä läheiseen perheeseen, joten se hukkuu meikäläisen itse tekemiin juttuihin... Kattelin netistä myös erilaisia tilkkublogeja ja vähän iski kyllä rimakauhu. Pikkusen voi tänkin homman näköjään viedä pitkälle. Ajattelin jotain suht vaatimatonta vauvanpeittoa.

Kaivelin siis kangasvarastot ja ostin jopa muutaman uuden kankaan ihan tilkkutöitä (tai tätä työtä) varten. Vihreä, leppiskangas ja vaaleanpunanen pilkkukangas on uusia, muut löyty kätköistä ja ne on mitä on. Lakanaa, vanhaa hametta, verhoja jne. Pitsejäkin oli laatikossa niin koristelin pari palasta niillä. Leikkasin tai revin kankaista 8 cm leveitä soiroja ja leikkelin sattumanvarasesti paloihin. Ei liian pieniä paloja, eikä liian isoja. Sitten leikin lattialla palapeliä ja tällänen järjestys kankaille tuli. Yritin saada palat niin, että kahta saumaa ei tulis kohdakkain. Tää on ehkä helpoin mahdollinen tilkkutekniikka, kun ei tarvii edes kohdistaa. Toki tässä sentään oli saman levysiä kankaita, eikä mitään jämäpaloja.


Tässä palat ommeltuna yhteen. Nyt jaksoin joka välissä oikein silittää palat ja saumat.


Peiton sisään leikkasin palan vanhaa vaaleaa päiväpeittoa. Taustakankaaks valikoitui (lähinnä riittävän kokonsa puolesta) laatikon kätköstä tällästä turkoosin sävystä kukkakangasta. On sit mätsi mätsi sitterin kans...


Tikkausta mietin aika kauan. En halunnu kovin tiukkaa tikkausta ja alunperin mietin, josko tikkaisin muutaman kukkasen taustakankaan mukaan. Sitten kokeilin tikkausta eri kankaalle ja ympyrän tekeminen oli ihan perhanan vaikeeta ompelukoneella. Päädyin sitten tikkaamaan vaan noi tumman turkoosit ympyrät. Takaa näyttää tosi hyvältä, mut tilkkupuolella näkee heti jos ympyrä ei oo täydellinen. No, tämä on käsin tehty ja kauempaakin voi kattoa... Jos joku tietää millai tälläset ympyrät saa ommeltua "suoraa" niin otan vinkkiä vastaan. Onko olemassa jotain kuviopaininjalkaa jolla onnistuis paremmin? Onneks en alkanu niitä kokonaisia kukkasia tekeen...


Tässä peitto valmiina. Mietin kauan tota vihreetä kangasta, mutta onneks otin sen mukaan. Toivottavasti vauva on tyttö... (vaikka kyllä poikakin tän alla lämpimänä pysyy, mut...)

2 kommenttia:

  1. Hiano! Noita tilkkujuttuja olis ihan kiva tehdä jos vaan olis aikaa. Kyllä toi pojallekki mennee komiasti, tai no riippuu äitistä. :-)

    VastaaPoista
  2. Joo aikaa ja tilaa ne vaatii, kun pitää tilkkujärjestystä sommitella. Ja sekin ois kiva, että ne tilkut vois jättää johonkin leveelleen. Mun piti heti ommella ne yhteen, ettei pikkukätöset päässy tekeen uutta järjestystä. Otin kyllä varmuuden vuoks kuvankin järjestyksestä niin oisin osannu tehdä tarvittaessa uudestaan.

    VastaaPoista