Näpertelyä

Alkaa aivosolu oleen vähän kireenä tästä helteestä. Toivon sadetta ja kylmää. Talvea. Sitä odotellessa yritin taas edistää tänään jotain käsityötä. Tosi helppoa, kun kaks mukulaa ulvoo olohuoneessa vuorotellen, kun iskä laittaa ruokaa ja äiti lymyää oven takana. Jäi taas sessio lyhyeks ja katkonaiseks, mutta päikkäreiden aikaan sain harsimisen tehtyä sentään loppuun.

Aloin siis koota yhtä tilkkupeittoa. Taustaksi tuli tähän yksivärinen vaaleanpunainen, toki kahdesta osasta koottuna. Tähänkin taas uppos hienosti kangaskorista kierrätyskangasta. Teippasin palan lattiaan niin sain paremmin aseteltua ja siliteltyä vanuosan ja tilkut paikalleen. Täytteeks laitoin palan vanhaa päiväpeittoa.

Tässä kakku valmiina. Harsin sen varsin huolellisesti meikäläisen tekoseksi. En ehtiny sitä kuvata, kun piti kesken senkin homman vaihtaa askartelupaikkaa jne. Voi kun olis se iso askarteluhuone, johon sais oven kiinni ja vaikka lukkoon muksujen takia. Ei tarttis aina siivota paikkoja tai vaihtaa paikkaa jonkun päikkäreiden takia. Tein tätä pikkukakkosen huoneen lattialla ja piti siirtyä siks kun pikkukakkonenkin on nyt nukkunu sisällä päikkärit kun ulkona on liian kuuma. Vaunuissa ei pysty nukuttaan edes varjossa. Enivei, nyt pitäs sit kokeilla sitä vanutikkausjalkaa koneeseen, että sopiiko vai ei. Kävin kyllä hamstraamassa lisää taustakankaita tänään porukoilta. Sielä on se mun "näistä tulee matonkuteita" pino, josta kävin hakemassa pari juttua takasinpäin. Nyt pääsee asentamaan niitä muitakin pikkupeittoja harsintavaiheeseen.

Kävin myös kangaskaupasta hakemassa tänään vohvelikankaita. Näistä lähtee tuleen niitä tuparilahjoja. Ennen pari vuotta sitten tapahtunutta huimaa puuvillan hinnannousua oli ollu sellasta isoruutustakin vohvelikangasta saatavilla (valkoisen sävyissä toki), mutta enää ei ole sellasia erikoisuuksia. Pöh. Pienillä ruuduilla sit mennään. Muilla ois ollu jemmassa yks vanha vohvelikangaspyyhe, mut se on paloauton punasta kangasta. Ei ihan sopinu se väri nyt suunnitelmiin, enkä ihan tienny oisko vastaanottajat tykänny kierrätyslahjasta. Kävin siks hakemassa uutta...

Ne jotka ei halua lukea lapsiperheavautumista voi lopettaa lukemisen tähän. 

Joo, olin siis kangaskaupassa pikkusolun kanssa. Mr. solu heitti meidät sinne ja lähti ite pikkukakkosen kanssa ruokakauppaan. Pikkusolu alko ihan hirveen kitinän sielä kaupassa ja tällä kertaa tajusin että sillä on vessahätä. Tietysti kangaskaupan, ja koko rakennuksen vessat oli just nyt rempassa. Eikä lähellä mikään auki niin "aikasin" aamusta. Sit vaan kulman taakse "puskaan". Mutta ei toi meidän pikkunen suostu puskaan tekeen mitään. Sit vaan takas kauppaan ja toivoin parasta. No ei, kitinä vaan ylty ja kassalla ollessa tajusin, että siinä se vääntää nyt kakkaa housuun. Jes, Mr. solukaan ei ollu vielä tullu meitä hakemaan (autossa on aina mukana varapotta). Noh, maksoin ostokset ja sit rynnättiin takas sinne kulman taakse. Sielä oli jonkun koirankin kakat, joten jätin yllärit sinne... Peitin kyllä lehdellä... Voi morjes, pitänee harjotella puskatoimituksia sit seuraavaks...

Illalla oli taas ilo ylimmillään ja pikkusolu joutu jäähylle kun se taas kerran puri pikkukakkosta. Siinä jäähyllä se sit pisti isot pissat lattialle. No mä sitä roikotin kainaloista sit potalle istuun ja märkiä housuja pois jne, kun keittiöstä kuuluu "läts läts läts". Pojankoltiainenhan se sielä oli hinannu ittensä uimaan pissalätäkköön. Sanattomaks vetää. Jos huomenna ois paremmin. Jos muksut tekis pottaan tarpeensa sillon kun ne sinne vie istunnolle. Ja jos muistais viedä tarpeeks usein... Onneks pyykit kuivuu nopeesti.