Lakon tarpeessa?

Kävin eilen ostoksilla. Tuli kurvattua Sinelliin ja sielä olikin kankaat 8 e metri. Eihän sellasta tarjousta voi ohittaa. Sitten ajoin Farniaan hakemaan 3 vuotiaan valuuttaa, eli tarroja. Ja taas oli kankaita edullisesti... Pitäs varmaan vähän hillitä itteensä, kun niitä lahjotuskankaitakin on vino pino odottamassa. Noh, nää on kyllä omiin projekteihin...

Kuvassa ylimpänä on Farnian ostokset. Ei ne ollu vielä ehtiny lähettää eteenpäin niitä fat quarter paketteja eikä noita jelly rolleja. Otin pari. Kun vielä sain... Yksittäinen kangaspala on otettu alarivin seuraksi. Alarivi on Sinellin tarjouskamaa. Taustalla on ysäriltä peräisin oleva pussilakana, joka on menossa myös tilkkukäyttöön. Mä en vaan osaa lopettaa...

Tämä tikkaushomma on edistynyt vihreiden osien verran. Nyt on näitä pikkuruutuja enää tikkaamatta ja niitä on niiiiin paljon! Voi miks mä taas aloin tähän? Tässä menee ikä ja terveys ennen kun saan tän valmiiks. Suunniteltuna odottaa noin 6 uutta (omaa) tilkkuprojektia + noin 10 lahjotuspeittoa. Plus tietty kommunistisukat ja neulaamisen opettelu... Mä en vaan osaa lopettaa!

Kertokaas kokeneemmat tilkuttajat vähän tosta ojatikkauksesta. Tän peiton kanssa oon käyttäny ojia paljon siirtymisiin blokista toiseen. Valkosella vedän sitten vielä pikkuruudut ympäriinsä, kun muilla väreillä ei ihan joka sivua tullu vedettyä. Onko ok, että jossain kohtaa on 3-4 tikkausta samassa kohdassa? (Tai no, nyt sen on oltava ok, kun niin oon tehnyt, mutta kuitenkin.) Ajattelin niin, että otan mieluummin useamman tikin samaan ojaan kun päättelen tsiljoona lankaa. Niitä lankoja kun tulee tässä muutenkin. Oon myös huomannu sen, että ehkä kannattaa tikata vaan yhdellä värillä... Vähemmän säätämistä!

Muina kuulumisina sen verran, että pikkukakkonen on siirtynyt isoimpiin vaippoihin. Jee! Nyt sillä on retrokukkaa pepun peittona. Se ei vielä kävele, mutta seisoskelee jo ilman tukea. Meinas eilen nousta keskellä lattiaa seisoon, mutta jäi kyykkyyn vielä. Pitäis jaksaa panostaa enemmän sen vessakoulutukseen. Kyllä se yleensä pytylle tekee pissaa ja kakkaa, mut mä en jaksa aina viedä. Selvittäis varmaan yhdellä vaipalla per päivä jos jaksais enemmän... Pikkusolu ei edelleenkään puhu muuta kun äititi. Jaa, alko se viimeviikolla sanoon uudestaan papapapa. Kommunikaatioväylä on kuitenkin löytynyt; meillä viitotaan. Onhan se aika palikkaa vielä, mutta osaa se juustoleipää pyytää. Melkein kaikki eläimet on kyllä koiria. Tai jos sille sanoo että ei tuo ole koira niin sitten se näyttää kissaa...ja sen jälkeen pupua. Vaatteita pukee kun huvittaa (ei yleensä huvita, siksi ostin tarroja), mutta osaa kuoria oman mandariininsa. Ajattelin tarjota itteeni kansalaisopiston kässäopeks. Ehkä mulla ois jotain tarjottavaa perinnekäsityöosastolla. Katsotaan mitä sanovat jahka saan mailin lähetettyä. Hyvää viikonloppua! 

Lankaa ulos, kangasta sisään

Tässä on viimeaikoina taas ompelukone käynyt jokseenkin ahkeraan. Tikkausjalan alla on kukkapeitto. Kaikki kukkien terälehdet on tikattu, lehdistä on tikattu noin 1/3 ja kukkien keskustat ja muut valkoset täytepalat on vielä tikkaamatta. Tässä pieni kiusauspala takapuolelta.

Kävin tänään taas paikallisessa Eurokankaassa pettymässä. Aina meen sinne täynnä toivoa, mutta harvemmin mitään löydän. Kauempana olevasta Eurokankaasta taas jokunen päivä sitten... Vaikka ja mitä! Aikataulu oli tiukka, ehkä onneksi, koska palalaariin oli varmaan juuri saapunut uutta täytettä. Sini-turkoosi siksakraita on Riley Blakea (vissiin joku kovakin nimi rapakon takana) ja sitä otin metrin palan. Siitä on suunnitteilla mahdollisesti kanttia ja takaosaa yhteen suunnitelmaan. Vihreitä ja keltasia otin, koska niitä oli. Punavihreäraidallista kangasta suunnittelin kantiksi kukkapenkkiini, mutta katsotaan nyt. Ostin sen ihan mututuntumalla, enkä ole vielä mallintanut peittoon. Tossa pienikuvioisessa vihreessä on muuten meduusoita (tai mustekaloja). Ne oli niin söpöjä, että otin kankaan ihan sen takia.

Harvemmin enää neulon sukkia jos ei ole ollenkaan inspiraatiota. Varastossa on sen verran, että sieltä yleensä löytyy jos äkkiä tarvitaan. Oon todennu monta kertaa, että kyllä se inspis sieltä tulee vähintään kerran vuodessa. Se aika on näköjään nyt. Piti kaivaa puikot esiin ja tehdä pitsisukat. Mallina on riikinkukko ja lankana seiskaveikka. Pinkkiä jatkoin vaaleansinisellä. Ehkä vähän yllättävä väriyhdistelmä, mutta paras mitä varastoista löytyi. Pitää yrittää taas varastoa vähän pienentää... Kommunistisukka on vielä vailla paria, mutta ne on menossa pikkusolulle. Sukat on polvimittaset ja sen verran reilut, että mennee vielä ensivuonnakin. Terässä on pientä kirjoneuleen poikastakin pohjan puolella. Muuten mallina on vanha ja hyväksi havaittu valepalmikko. Tarkotuksena oli tehdä koko matkalta puna-keltaraitaset sukat, mutta keltasta olikin tosi vähän. Siispä kommunismiin kevyesti vivahtavat polvisukat.

Muuten onkin sitten ollut ilmassa taas luomisen tuskaa. Ideoita on pää täynnä ja pian paperitkin. Tilkkujuttuja oon suunnitellu jo pitkäksi jonoksi asti ja eilen taas näin uuden hienon mallin. Ahdistaa kun ei ehdi toteuttaa. Vaatteita muksuille ja näitä sukkiakin pukkais. Koskahan ois äidin käsityöviikko? Joku muu vois laittaa ruuatkin niin vois vaan käydä kääntymässä ruokapöydässä ja käyttää kaiken muun ajan käsitöihin. Vaikka eihän se työjono taida ikinä loppua, vaikka kuinka tekis...

Näppärästi neliöistä; osa 2

Tässä on taas muutama ilta tullu näitä kangasneliöitä pyöriteltyä. Pitää niistä jotain tehdä kun se pino vaan kasvaa koko ajan. Ajankäytöllisistä syistä koitan pitää hommat suht yksinkertaisena. Tässä toinen vaihtoehto neliöurheiluun. Näin se menee: kaksi neliötä päällekkäin ja viiva kulmasta kulmaan. 

Ompele viivan molemmin puolin. Jätä riittävät saumavarat.

Leikkaa ommelten välistä.

Sitten onkin paljon kolmioista tehtyjä neliöitä. Näistä saa vaikka minkälaista muodostelmaa.

Kahdessa ylimmässä kokeilussa tummat alueet oli yhtä isoja kuin alunperin, mutta vaan eri muotosia. Pilkkomisen tarkotus oli kuitenkin pienentää yksittäisten kankaiden pinta-aloja, joten piti keksiä muita muodostelmia. Tässä oli alunperin suunnittelemani järjestys.

Kokeilun jälkeen päädyin kuitenkin tähän. Taas on yksi lahjoituspeiton päällinen valmiina odottamassa seuraavia työvaiheita.

Kukkapeiton tikkaus on myös aloitettu, mutta siinä taas kestää joku tovi ennen kuin on mitään näytettävää...

11

Rynttyliisa haasto mut tähän maratooniin jo aikaa sitten. Uhosin vastaavani, joten tässä tulee.

Säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.

4. Haastetun pitää esittää 11 uutta kysymystä haastetuille.

5. Sinun pitää kertoa ketkä 11 olet haastanut.

6. Ei takaisinhaastoa.

Okei. Faktaa tiskiin. Täysin vapaassa, ajatusten virtaa -järjestyksessä.

1. Oon alottanu käsityöt 6 vuotiaana virkkauksella. Patalappu oli eka työ. 

2. Suurimman kiitoksen taidoistani olen velkaa isäni äidille.

3. Olen koulutukseltani molekyylibiologi.

4. Tänään mulla soi päässä "Käyn ahon laitaa..." Mä en tiiä miks mun aivot on iskelmämoodissa, kun en sellasta musaa kuuntele, enkä siitä niin välitä.

5. Tänään söin pitkästä aikaa kalkkunaa. 

6. Koitan pitää yllä erilaisia perinnekäsityötaitoja.

7. Tykkäsin lukiossa pitkästä matikasta.

8. Oon lukenu ylipitkän saksan pitkän enkun ja pätkän ruotsin lisäks.

9. Oon matkustanu laivalla Islannista Suomeen helmikuussa. Yks parhaista matkamuistoista.

10. Tykkään enemmän sipseistä kun karkista. 

11. Mä en oo facebookissa. Enkä me.

Sitten Maijan kysymykset.

1. Mikä oli piänenä lempiväris ja mitä tykkäät siittä nyt?

1. Mä en oikeesti muista. Oisko ollu punanen. Ei mitään pahaa sanottavaa.

2. Mitä tekisit palaselle raakaa maksaa?

2. Varmaan veisin kompostiin.

3. Minkä nimen antaisit kanalle?

3. Salmo. Sen kaveri ois Nella.

4. Jatka lausetta: Jos avaruusmatkailu olis arkipäivää, niin...

4. en edelleenkään lähtis mihinkään ilman teleporttia.

5. Mitä tapahtuis jos suutelisit sun naapuria?

5. En suutelis.

6. Kissan kakka vai koiran oksennus, kummanko mialuummin siivoisit?

6. Onneks ei tarvii niistä huolehtia.

 

7. Mitä vastaisit mukulalle joka jankuttaa, että "mitä päätön tarkottaa"?

7. Kohta näytän mitä se tarkottaa.

8. Mitä laitat lättyjen päälle?

8. Vaniljalla maustettua lettuhilloa (Dronningholm) ja kasan kermavaahtoa.

9. Mimmonen on kamalin kuva joka susta on otettu?

9. En oo nähny.

10. Mitä lehmä sannoo?

10. Ammuu.

11. Mistä usseimmiten johtuu huushollisas leijuva paha haju? Vai tuaksuuko teillä aina kukkasilta?

11. Lapsista potalla. Meillä haisee kakka hämmentävän usein...

Mää en jaksa käyttää koko iltaa siihen, että saan ton 4. kysymyksen taustavärin oikean sävyiseks. Antaa olla...

Uudet kysymykset.

1. Aikaavievin harrastuksesi?

2. Mitä harrastit ennen kuin aloitit kyseisen puuhan?

3. Lempiaine koulussa (mikä tahansa koulutaso käy)?

4. Paras matkakohde jossa olet käynyt ja miksi?

5. Mitä haluaisit maailmasta nähdä? Pistetään vaikka top 3.

6. Kenen kanssa haluaisit käydä lounaalla (voi olla jo edesmennyt)?

7. Elämäsi motto.

8. Jos saisit taikasauvan, minkä yhden asian muuttaisit elämästäsi?

9. Mikä projekti on nyt kesken?

10. Oletko aamu vai iltaihminen?

11. Sipsit, suklaa, karkit vai leivonnaiset?

Okei. Sitten ne haasteelliset haastettavat. (En välitä lukijamääristä.)

1. Lisbe (Käsitöiden taikaa)

2.Tilkkutien Tiinatei

3. Lea P neuloineen ja puikkoineen

4. Tilkunviilaaja

5. Pellavasydämen Mervi

Tähän ei nyt irtoo enempää, kun ulkomaanelävät ei tätä hommaa ymmärrä...

Kukkapenkin mullat

Tarviihan kukkaset multaa, että ne elää. Tänään siis tein Kukkapenkilleni taustan ja heitin vanun (Hobbs 20/80) väliin. Hakaneulatkin sain paikoilleen, joten ei kun tikkaamaan. Tajusin myös, että koska tähän peittoon ei tule runoa niin pääsen tikkaamaan koko peiton oikealta puolelta! Jes!

Kerrankin löysin paikan johon tuo vaalea oranssi sopii. Sitä olis riittäny koko taustaankin, mutta halusin kasata tämän palasista. Pakko oli myös heittää mukaan tota herkullista pallokangasta. Sitä jäi ihan hyvä pala vielä muuhunkin käyttöön. Tällä puolella on muutenkin enemmän kierrätysmeininki. Yksiväriset taitaa kaikki olla entiseltä elämältään lakanoita. Vastasinkin muuten edellisen postauksen kommenttiinkin, mutta laitan tännekin että Kukkapenkin koko on noin 110x130 cm. Mennee vähän kasaan tikatessa ja viimeistään pesussa, koska en esikutistanut vanua.

Killassa oli tänään jaossa kankaita. Mulle lykättiin lahjoituspeittoja varten kasa puuvillakankaita. Aika herkullisia hedelmiä.

Niitä vaan ei ihan riittänyt kokonaiseen peittoon. Piti jatkaa jollain. Jos olis vähän suunnitellut niin olis noista paloista ainakin osan voinut leikata isommaksikin, mutta kappas kun meikäläisellä jäi suunnittelu väliin... Ikinä ennen ei oo käyny niin.

Mukaan tuli myös killasta otettu ruudullinen pöytäliinaa muistuttava kangas ja täytepaloina sinisiä orvokkeja ja vihreitä jotain epämääräisiä kuvioita. Näillä taidetaan mennä. Paitsi että kuvasta huomaan, että ylimmälle riville pitää siirtää sininen ruutu toiseksiylimmältä riviltä.

Killan ohjelmassa oli tänään kankaanpainantaa. Mä en ihan kauheesti lämmenny sille hommalle, koska mulla on niin monta keskenerästä projektia muutenkin. Kokeilin kuitenkin kerran tehdä perhosta narulla puhelinluettelon välistä vetämällä. Ajatusmoka tuotti ennemminkin kukkasen... Näihin vois sit tikkailla jotain kivaa tehostetta. Oikeastaan olen kyllä vailla uusia keväisiä sohvatyynyjä...

Kukkapenkki tilkkupinta - Flowerbed quilt top

(In English below the pics.) Ompelukone on taas saanut surista kun koitin saada jotain uutta ja ihmeellistä valmiiksi huomista kiltatapaamista varten. Tuloksena Kukkapenkki. Halusin tehdä jotain niistä Farnian kankaista, ja nimenomaan sellaista, että hienot kankaat jää näkyviin. Ei siis liian pieneksi silppuamista... Törmäsin Road to Tennessee tilkkublokkiin ja muokkasin siitä omiin tarpeisiini sopivan. Kukkapenkki on ihan omaa suunnittelua. Ylempänä on kuva blokkien järjestyksestä otettuna sisällä. Alakuvassa tänään ulkona otettu kuva valmiista tilkkupinnasta. Ei paljon valoa herunut taivaalta... lähinnä räntä- ja vesisadetta.

I'm attending my quilt guild meeting tomorrow. We are planning for our next summer's quilt exhibition and we were supposed to bring something new (or old, but never seen before) quilts to the meeting. Everyone has seen all my quilts, since I haven't quilted for that long. So, I decided to make something new. I wanted to show off these beautiful fabrics. I found a Road to Tennessee quilt block and adapted it to suit my needs. Here you are; the Flowerbed quilt top. The pic on the top has been taken indoors during block shuffling. The pic on the bottom was taken outside today. Not much light around here this time of year...

Kävin myös ostoksilla. Trikookangas on tarkoitettu jatkeeksi siihen vajaaseen pupupaitaan/pyjamasettiin josta kerroin jo viimevuonna. Tarkotus oli ostaa punavalkoraidallista kangasta, mutta Eurokankaassa ei olekaan enää myynnissä perus vaakaraitaa näissä väreissä. Ajattelin, että pystyraita näyttää liian pelleltä pyjamahousuissa, joten päädyin mieluummin tähtiin. Tämä saattaa kyllä käydä pupukankaaseen paremmin kun raidat. Ostin myös tikkauslankaa kukkapeittoa varten. Aijai, nyt on niin hienot suunnitelmat tuon tilkkupinnan tikkauksen suhteen! Koskahan ehtis alottaa?! Linkkaan perjantain valmiin työni Crazy mom Quiltsiin. Hyvää viikonloppua!

I bought some star jersey for a WIP. I'm making pajamas for my daughter and this fabric will go with a bunny fabric that I didn't have enough of. Also, some quilting thread for the Flowerbed quilt top. I have great plans for the quilting! Can't wait to get started on that one!

Have a great weekend! Linking up with Crazy mom quilts!

Alku aina hankalaa...

Tässä eräänä iltana uhosin, että googletan neulaamista. Noh, niin googletin ja löysinkin ohjeita. Kuvanlukutaitoa ja mielikuvitusta kyllä vaadittiin, mutta tässä kuvakollaasi siitä, miten alku todellakin oli hankalaa.

1) Ehhh... Pikkusolukin ehkä pystyis tähän. Tästä ei tämän enempää jää jälkipolville kerrottavaa.

2) No ei kauheesti parantunu.

3) Kas kas, jotain jo vähän lupaavampaa. Mutta ei siltikään vielä oikein.

4) Kyllä se tästä. Nyt vaan loppu lanka kesken, kun on yrittäny jo niin monta kertaa.

5) Jo'oo, just noin, ahaa, sä osaat! (Pahoittelen korvamatoa jälleen kerran.) Mutta osaan neulata suoraa pötköä!

Itseasiassa kokeilu on jatkunut langan jatkolla, käännöksellä ja toisen kerroksen tekemisellä, mutta niistä ei oo kuvia. Nyt pitää kattoa jostain ohje jonka mukaan vois tehdä. Tää on siitä veikeetä hommaa, että purkaa ei voi...

Muuten onkin sitten ollut tätä ohjelmassa. Meillä on tilkkukilta ens viikonloppuna ja ohjeistus oli, että näytä jotain (vanhaa) ennennäkemätöntä. Ei mulla sellasia oo. Mulla on niin vähän tilkkupeittoja, että kaikki ne on jo näytetty. Useampaan kertaan. Ajattelin viedä Pipareita narussa ja pikkusolun Höyhenpuutarhapeiton näytille uudestaan, kun niiden tikkaukset on nyt valmiit. Näistä pinoista koitan saada jotain uutta tilkkupintaa näytille, mutta katsotaan nyt.

Ai niin ja mulla on se Maijan 11 maratoonikin vielä vastaamatta... Milläs mä sen nyt muistan tehdä tässä joskus.

Näppärästi neliöistä: osa 1

Tässä on ollu vähän kaikenlaista luomisen tuskaa menossa. Kaiken sen hammaslääkäri-neuvola-lapsen verikoe jne säätämisen lisäks. Mutta koska norsukin syödään paloissa, niin ajattelin jatkaa paidoista peitoksi projektiani blogissakin näin osissa. Katsotaan montako osaa saan aikaseksi...

Oon siis leikelly kankaita 15x15 cm neliöiks. Oikeastaan ihan vaan siitä syystä, että saan kankaita prosessoitua johonkin järkevään kokoon. Leikkuuviivottimen leveys on 15 cm, joten siksi tämän kokoisia paloja. Nauhoista tehdyn tilkkupinnan jälkeen neliöistä tehty lienee se kaikkein yksinkertaisin malli. Ehkä myös perinteisin. Tässä pari valmista tilkkupintaa kyseisellä tekniikalla.

Kiitos kaikista kommenteista näihin tilkkupintoihin liittyen! Niistä vakuuttuneena ompelin pinnat kasaan. Otin tästä kuvan, ja tajusin sen jälkeen, että tässähän on 2 virhettä (kokonaisia rivejä onneksi). Huomaatteko? Ei muuta kun ratkoja laulamaan.

Tässä korjattu versio. Tää on kyllä oikeesti aika hieno. Ja kyllähän ne vauvat ekana näkee mustaa ja valkosta.

Kasasin myös nallepinnan. Nämä meni nyt henkariin kiltisti killumaan ja odottamaan täytettä ja taustaa. Kokonaista 84 ruutua tuhottuna siitä varmaan jo tuhannen pinosta...

Tämä jäi vielä hautumaan, josko löytäisin jotain parempaa yhdistelmää.

Tässä olis varmaan mun tän vuoden uuden tekniikan opettelu. Neulatut kintaat/tumput/vanttuut. Neula on, ohje puuttuu. Pistäkäähän kommenttiin viestiä, jos tämä tekniikka on tuttu. Alan kohta googlettaa, mutta pelkään, ettei netistä löydy ohjetta. Voi olla kirjastokeikka edessä.

Ja tähän loppuun on pakko avautua mun korvamadoista. Mua häiritsee se Anna Puun biisi, jossa lauletaan, että ...ruoka tuoksuu kotiovelta... Ja nyt häiritsee toi Jenni Vartiaisen uutuus, jossa lauletaan jotenkin, että ...karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan... Olis nyt laittanu, että luotujaan niin ei tuu iholuomet joka kerta mieleen. Nämä siis rallattaa päässä ympyrää ja on ärsyttävää. Hyvää viikonloppua näistäkin huolimatta!

Hamsterilta toiselle

Mr. solun äiti oli siivonnut vaatehuonetta. Sitten me mentiin käymään sielä. Kotiin lähdettiin parin laatikon kanssa... Resoreita. Ehtaa kasaria ja paljon. Sopivasti sinistä ja pinkkiä (vaikka perheessä oli vaan poikia).

Collegea ja vanhaa kunnon verkkarikangasta. Ysärin ulkoilukankaita. Niistä vois tehdä jotain kurahousun tapasta haalareiden päälle. Ei haittais vaikka muksut konttais hiekalla talvihaalareissa... Niin kun toissapäivänä.

Ja kun hamstraus ei muuten riitä niin kävin uudestaan Farniassa. Nyt lähti mukaan 3 raikasta pakettia fat quartereita. Nää ei tuu nettiin ollenkaan, eikä näitä oo tulossa lisää. Varastolla olleet paketit on myyty jo eteenpäin (mutta eivät olleet vielä lähettäneet niitä, ja osa paketeista oli auki). Otin silti vaan yhden kaikkia näitä. Sit kun loppuu niin loppuu. Tulee jostain kivempaa tilalle. Mutta valmiita palasia ei kuulemma kannata tilata, kun ne on ihan törkykalliita. Nää oli jotain megapoistoja ja ostettu tyyliin jostain konkurssipesästä.

Tässä paketit vielä avattuna. Nyt on paljon sitä vihreetä! 

Paitoja ja lahjotuskankaita oon leikelly 15 cm ruuduiks. Sommittelin niitä yhtenä iltana, kun pino alkaa olla aika korkee ja pitäs jossain vaiheessa niitä varmaan ommella yhteen... Tässä tyttömäistä vaaleanpunasta. Tähän ei tullu yhtään paitakangasta mukaan.

Tässä taas on paitakangasta melkein kaikki. Muutama nalle mukana.

Sitten tällänen tosi moderni mustavalkonen siilipeitto. En oikein tiiä onko mustavalkonen sopiva vauvalle... Kai siitäkin joku tykkää, eikä tämäkään nyt ihan mitään hautajaismeininkiä mun mielestä oo. Pitäsköhän sinne heittää vielä sekaan yks punavalkonen sydänruutu...

Ompelumojo on nyt vähän kateissa. En oo moneen päivään koskenukkaan koneeseen, eikä mikään tahdo edistyä. Nyt on kivoja kankaita, mutta en oo keksiny/löytäny kivaa tilkkupintaa jota tekis. Näistä neliöpeitoistakin tykkään välillä, mutta välillä ne näyttää ihan tyhmiltä. Ehkä se tästä ajan kanssa...