Eka yritys: revin tuohisoirot isommasta palasta suunnilleen saman kokosiks. Punoin pienen kopan. Voi juma että olin mehuissani tästä ekasta yrityksestä! En osannu tota reunaa tehdä oikein, mutta kyllä tää kasassa pysyy. Ja mieluummin tänne laittas mustikoita kun taskuunsa.
Järki ei heti leikannu, joten reuna vähän harottaa. Mallikappaleita ei ollu saatavilla...
Kotona sitten pälkähti mieleen miten se reuna varmaan kannattais tehdä. Uus yritys tulille vaan ja tulihan siitä parempi.
Piti ottaa käpyjä rekvisiitaks kun en jaksanu mustikoita enää lähteä noukkimaan.
Ai ku hiano! Tähän leikkasin saksilla nauhat, mutta en mä niidenkään leveyksiä mittaillu. Ihan vaan vapaalla kädellä. Apuna molemmissa kipoissa oli 4 pyykkipoikaa ja sakset. Puukkoa käytin tuohen vetämiseen. Saattaa olla, että teen näitä lahjoiksi tai lahjapaketeiksi. Tai sitten teen isomman ihan itelle ja muksut saa nää kun mennään mettään.
Siis ihan vain tuosta tempaisit tuollaiset tuokkoset? Niinhän se on, että se, joka tahtoo, se tekee. Olen joskus opiskeluvuosina raahannut täältä maakunnasta kassitolkulla tuohta Helsinkiin. Kansatieteen opiskelijoiden piti houkutella uusia opiskelijoita ja esitella oppiainettaan tuohisormusten tekoa opettamalla. Loisto idea, mutta mistäs sieltä raapaiset laillisesti tuohta isoja määriä. Meillä oli pihasta kaadettu isoja koivuja, joissa oli todella paljon hyvää materiaalia. Oli aika hauska junassa selitellä isoja paperikasseja ihmetelleille, että kassit ovat äynnä tuohta.
VastaaPoistaJoo, mulle näyttää sopivan käsityö kun käsityö ;D Varmaan kattelivat vähän pitkään junassa.
VastaaPoista