Pikkusolu on kasvanut. Oon ajatellu hankkia sille uusia vaatteita sen johdosta. Koitan myös ottaa reippaasti pois naftiksi jääneita vaatteita kierrosta. Se on osottautunut yllättävän vaikeaks, koska kyllä tää ihana body nyt vielä kerran menee. Oon ollu vaateostoksilla siis ajatuksen tasolla, mutta mummi ehti jo kauppaankin asti. Saattoi lähteä homma pikkuisen lapasesta, ei onneksi paljon.
Ennen kuin sain lapsen, en tiennyt lastenvaatteista juuri mitään. Tiesin, että on olemassa Reima ja Tutta. Niitä vaatteita meillä kyllä onkin, kiitos Parkanon ja Kankaanpään tehtaanmyymälöiden alelaarien. No nyt on sitten oikein kunnon merkkikamaa kuulkaas. On ihan Villervallaa ja Blaata. Isohkoista alennuksista kyllä nekin, tökkii rankasti nuo normaalihinnat (kun vähän tökkii vielä noi aletkin, mutta joskus pitää saada jotain kivaa). Täytyy myöntää, että vähän yllytin mummia tähän etanamekkoon. Kuosi on mun mielestä todella kiva. Selkeitä ja isoja kuvia, aika retron oloinen. Plussaa siitä, että ei ole vaaleanpunainen.
Etanamekko on siis Blaa merkkiä, joka on suomessa suunniteltu, mutta ties missä tehty. Eniten tässä häiritsi se, että pesuohjeessa suositellaan 30 C pesua. Ei onnaa meidän huushollissa. Suoraa nakkasin 40 C pyörimään kaikkien muiden vaatteiden kanssa. Miksi puuvillaa pitäisi pestä 30 C:ssa? (ei nyt oteta huomioon energian säästöä) Kangaskaupan puuvillatrikoot suositellaan pestäväksi ekaa kertaa 60 C että värit kiinnittyy kunnolla. Ei mennyt tämäkään mekko miksikään lämpimässä pesussa. Kai nää on taas niitä amerikkalaisia varten, jotka varmaan keittäis mekon ja sit haastais oikeuteen tai jotain. Vähän niinkun moottorisahan ohjeessa pitää olla erikseen, että älä sahaa sellasta oksaa millä itse seisot. Kotona vasta huomasin, että kaula-aukko on tosi pieni. Ei oo mitään nappeja tai neppareita. Menee kyllä just ja just pikkusolun pään läpi, mutta maksimivenytyksellä. Toivottavasti vähän käytössä löystyy. Mekko mainostaa olevansa luomupuuvillaa, mutta se ei kyllä ostopäätökseen vaikuttanut mitenkään. Kiva lisä jos oikeasti sitä on.
Toinen mummin yllätyslöytö oli tämä Villervallan mekko. Plussaa tässäkin siitä, että ei ole vaaleanpunainen ja lisäksi täydellisesti kohdistetuista viivoista miehustan ja hihojen saumoissa. Tässä mallissa on nepparit takana, joten pää menee kyllä läpi.
Kumpikaan näistä mekoista ei ole vielä ollut käytössä, raidallista en ehtinyt vielä edes pestä. Molemmat on kyllä vielä isot, että taitaa mennä syksyyn kun näillä keimaillaan. Siitä syystä ajattelin sitten itse tehdä vähän ajankohtaisempaa tavaraa. Näistä uusista mekoista innostuneena piirsin omat kaavat ja aloin hommiin. Jostain syystä pieneksi tarkoitettu kaava olikin kaikista isoin... Huomenna varmaan sitten lisää. Viimeisessä kuvassa vähän esimakua siitä, mitä tänään sain aikaan. Kirahvikangasta <3. Tässä vähän vertailin kaula-aukkoja, koitin omasta tuotoksestani tehdä riittävän isoa, kun en nyt halunnut neppareilla kikkailla.
Kone surisi iltamyöhälle asti, joten esittelen omat tuotokseni tuonnempana. Tämän vuorokauden puolella pitää vielä laittaa pyykkiä kuivumaan jne. Viimeisintä työtä täytyy vielä kokeillakin pikkusolun päälle. Malli oli jo nukkumassa kuin sain työn valmiiksi. Toivottavasti se menee päästä läpi ja sopii muutenkin hyvin, muuten voi huomennakin tulla myöhäinen harrasteilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti