Vauhtia ainakin oli. Tässä kuva meikäläisen huvikummusta ja sitä verhoavasta entisestä punaisesta, nykyisestä punaisesta-valkoisilla pilkuilla -paidasta. En tiiä miten sitä vessaa noin piti pestä... Mutta nyt on se vaihe menossa, että maha alkaa jo oikeasti olla tiellä. Harmi tuota paitaa... ei ollu ees niitä vanhimpia. Mietin jo, että pitäiskö siitä tehdä joku kokonaistaideteos... Vessanpesuaine siis on valkaisevaa...
Mä taas sorruin ompeleen pikkusolulle lakanoita. Päivällä kun odottelin viimistä koneellista valmiiks ennen kun lähdin hakeen pikkusolua niin repelin parit kankaat. Tyynyn se sai vasta vähän aikaa sitte, joten tyynyliinoja se oikeesti tarttikin. Mä tiiän, että näitä pikkulakanoita ei kauaa tarvii ja niitä on meillä jo hyvä pino, mutta en voinu vastustaa tätä suklaapallokangasta. Tää oli kans joku vanha pussilakana joka tuli mulle matonkuteeksi. Tosi kulunu tapaus, piti leikata alhaalta ja ylhäältä siivut pois, että sai ehjää kangasta. Tuskin siis kestää tämäkään kovin kauaa, ja siksi ei myöskään toiminut enää isompana pussilakanana. Mun tekee ihan hirveesti mieli suklaakakkua tai jotain. Suklaista. Kolmas tyynyliina on siitä ruusukankaasta josta jo myös aiemmin askartelin pari pussilakanaa. Sekin melko haperoa jo, mutta ehjä vielä.
Eikä ne lakanat vielä tähän lopu. Sitä pöllökangasta on vielä odottamassa. Tänään lähti luonnollisen poistuman kautta kiertoon myös yksi vaaleansininen tyynyliina. Siihen oli tullu reikä. Ehkä siitä sais jatkopalaa siihen pöllökankaaseen... Vihree ois kivempaa mut sitä ei kyllä tähän hätään löydy. Heti kun saan tuon viimisen koneellisen pyykkiä (neljäs tänään) kuivumaan niin menen sänkyyn, otan sen yhden ainoan mahdollisen kivuttoman asennon, enkä nouse siitä ennen aamua. Paitsi vessaan yöllä... Selkä ei oikein tykkä tän muhkun kanssa riehumisesta. Varsinkin kun vaihdoin vielä sohvien järjestystäkin yksinäni... Se on vissiin sitä pesiytymisvimmaa. Meikäläisellä ainakin melko voimakasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti