Sarvikuonoja ja kesäkurpitsaa

Tässä on taas ilta jos toinenkin vierähtänyt säilytyskalusteiden parissa. Vihdoin saatiin se kaapisto, joka piti erikseen tilata kodinhoitohuoneeseen. Se on samaa sarjaa kun keittiö, siksi se piti tilata eikä hakea ikeasta... Se on nyt kasattu ja melkein täynnä. Alkaa kohta mahtua vaatteet makuuhuoneeseen.

Oon aina sillon tällön koittanu käsitöitäkin edistää, vaikka uni tulee tätä nykyä illalla jo ysin jälkeen. Meen aamulla aina aikasin töihin, niin pääsen jo kohtuu aikasin kotiinkin. Aikanen herääminen kyllä vaan lyhentää kummasti ilta-aikaa. Aina välillä oon kerinny piirtään kaavoja ja ompeleenkin sauman jos toisenkin. Nyt valmistui, ylläripylläri, unihaalarit. Koko tällä kertaa 56. Ei tarvinnu ees lähteä hakemaan kaupasta vetoketjua, kun yks päivä muistin, että sain kaverilta jotkut vanhat haalarit tuhottavaksi, ja niissä oli juuri oikeanvärinen vaaleansininen vetoketju. Itse haalarin kankaat on käytetty jo aikaa sitten muistaakseni vaippaimuiksi. Taas oli hamsterin varastosta hyötyä.

Pikkusen tuli leikkausvaiheessa taas silmät sikkaralla kämmäiltyä. Oli tarkotus tehdä etukappaleen jalkaterät yhdestä kappaleesta... Mutta kun leikkaa väsyneenä ja käyttää sekä etu- että takapuoleen samaa kaavaa, eikä muista kiinnittää siihen lisäosaa, piti moka paikkailla irtopaloilla. Ois tullu kaks lyhyttä saumaa vähemmän, jos ois taas ollu hereillä. Lopputulos kuitenkin toimiva... Ja sai käytettyä 2 pientä jämäpalaa pois.

Tänään piti taas kasvimaata tyhjentää. Sipulit pitäis nostaa kyllä pois. Toivottavasti viikonloppuna ois poutaa niin vois sitä maata siivota enemmänkin. Nyt on niin mutasta etten viitti (enkä kyllä ehtiskään sen puoleen). Maalta löytyi muutama pieni peruna (piti kattoa onko mitään, mutta saavat kyllä vielä muut olla maassa), herneitä ja papuja. Lisäksi jäljellä oli vielä noin puolitoista kesäkurpitsaa. Siispä, tässä päivän keitto. Aika samanlainen kun edellinen. Nyt laitoin nokareen voita, nokareen yrtti tuorejuustoa, herneitä, papuja enemmän kuin viimeksi, kesäkurpitsaa enemmän kuin viimeksi, bataattia ehkä vähän vähemmän ja muutaman pienen perunan. Tästä taas huomiseksi evääksi mukaan töihin. Pakkaan mukaan myös raejuustoa, se on erinomaista sosekeiton kaveria. Sitä kesäkurpitsaa on tossa pöydällä vieläkin...

Pikkusolu nukkuu nyt ekaa yötä isojen tyttöjen sängyssä. Mä en enää pysty nostaan sitä pinnasänkyyn ja sieltä pois. Toivottavasti tykästyy uuteen sänkyynsä pian.