En voi sanoa olevani mikään lukutoukka. Tai ainakaan en harrasta juurikaan mitään kaunokirjallista lukemista. Koulukirjoja ja tieteellisiä artikkeleita onkin sitten opiskelun ja työn puolesta tullu luettua senkin edestä. Joskus kuitenkin tulee tartuttua kirjaan. Tässä joulun jälkeen sain luettua tämän:
Kirjasta oli kovat odotukset, koska oon kattonu telkusta hyviä ja huonoja uutisia. Siinä paras on juuri Tuomas Kyrö. Odotin siis nauruhermoja kutkuttavaa tykitystä, senkin takia, että tunnistan kyllä itsessäni pienen mielensäpahoittajan... eikä aina niin pientäkään. Täytyy sanoa, että kirja ei ihan kaikkia yltiöpäisiä odotuksia lunastanut, mutta kyllä se muutaman ihan mukavan naurunhörähdyksen aikaan sai. Marjanpoimintaa ja lääkärissä käyntiä... Kirja ei ole kovin pitkä ja se on jaettu moneen pieneen osaan. Sitä voi siis helposti lukea "lastenhoidon" lomassa aina pätkän kerrallaan. Voin kuvitella, että kirja uppoaa vielä paremmin vähän vanhempaan väkeen. Mutta ihan hauskaa luettavaa siis, eikä lukemiseen kokonaisuudessaan mennyt kovin kauaa.
Nyt kun se talvikin vihdoin tuli niin piti pikkusolulle ommella se kypärämyssykin. Pyjamaprojektista jäi kangasta yli, joten siitä tälle talvelle myssy. Viimevuotinen myssykin mahtuu juuri ja juuri, joten käytin samoja kaavoja ja jätin vaan vähän enemmän saumanvaraa. Reunassa mustaa resoria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti