sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Pesula

Tänä aamuna se sit taas varmistu, että pikkukakkosella on vauvarokko. Koko poju on ihan yhtä näppylää. Onneks on jo ohi menossa. Sairastamisen lisäks oon pyörittäny meillä pesulaa. Muksut on ihan yhteistuumin saanu pissattua sänkyyn ja housuun nyt jostain syystä tosi paljon. Viikon sisään on pyöräytetty melkein kaikki lasten pussilakanatkin pesukoneen läpi. On se varmaan kiva mennä nukkuun, kun joka ilta on puhtaat lakanat. Koskahan itelle ehtis vaihtaa? Kai se tästä taas... pikkusolulla tuntuu ainakin olevan välillä jotain vaiheita, että monena yönä tulee pissat housuun, mut sit ei taas pitkään aikaan.

Oon myös pyörittäny rakennusliikettä. Tällä kertaa on tehty ihan itselle. Nyt on piha aidattu niin, että muksut ei pääse takapihalta autotielle. Meille tullessa näyttää siltä, että meillä on koiria, kun joka puolella on aitaa. Ehkä se ei oo huono asia... saattaa pitää loitommalla erilaisten uskontokuntien kierteleviä edustajia. Huvimajaa pitäis vielä sisustaa ja kasvimaa aidata näin kiireellisimpinä projekteina. Meidän "vauva"kerho kokoontuu meillä ens viikolla. Ajattelin, että ollan ulkona, mutta tänään tuli mieleen, että onkohan mulla sen jälkeen enää yhtään ehjää kukkapenkkiä, puuta tai kasvia. Pitänee siis vähän noita kukkapenkkejäkin aidata...

Toivottavasti tää sairastelu menis taas ohi niin vois ehtiä jotain muutakin kun kitinää taltuttaa. Kierto on ollu viime päivinä se, että pikkukakkonen itkee täyttä kurkkua, sit pikkusolu hätääntyy ja alkaa myös huutaa. Molempia koitetaan lohduttaa vuorotellen ja ite haetaan jostain korvatulppaa ja kuulosuojaimia. Sit pikkusolua alkaa ärsyttää toisen jatkuva vinkuna niin se menee ja kurmuuttaa pienempää, joka tietysti itkee entistä enemmän. Tätä sitten toistetaan pitkin päivää. Tänään alko jo itellä mennä aika kovasti hermo. Onneks oltiin mummilassa aamupäivällä niin sain lykättyä lapset vähäks aikaa pois silmistä. Pääsin jopa rauhassa kauppaan niiden päikkäreiden aikaan. Pahimmat patoutumat purin mattoa kutoessa! Kangaspuut on siis taas iskussa. Katsotaan jos tästä jonain päivänä saisi vähän kuvia taas otettua sekä pihasta että matosta. Nyt meen mättään makeeta, jos se vaikka auttais tähän henkisesti jotenkin kovin rääkättyyn oloon.

2 kommenttia:

  1. Voi hyvänen aika! On siälä teillä aika meininki, jaksamista sulle.

    VastaaPoista
  2. onhan tässä joo meininkiä. Vähän on pelihuumori jo koetuksella. Onneks on apukäsiä lähellä ja aika usein myös saatavilla.

    VastaaPoista