Itsehän olin viimeyönä myös kovassa kuumeessa. Heti kun helpotus saapuu ovesta sisään niin oma sairastelu alkaa. En oo montaa kertaa oikeesti pyytäny Mr. solua tuleen aikasemmin kotiin (monta kertaa oon soittanu, että missä oot kun ei oo kuulunu kotiin ajoissa), mutta tänään oli pakko. Muksut ei suostunu päikkäreille, pikkukakkonen suostu oleen hiljaa vaan sylissä (kohta on pakko soittaa hieroja) ja pikkusolu tietysti mustasukkasena sylittelystä keksi kaikkea kiusaa. Itellä on ihan karmea olo edelleen ja kurkku on todella kipeä. Ei viitsi kyllä yhtään nieleskellä ylimäärästä.
Pakko kuitenkin ladata omia akkuja sen mitä jaksaa, eli käsitöiden pariin vaikka pää kainalossa. Tikkausprojekti(t) etenee hitaasti. On sentään alotettu... Tässä pieni maistiainen pikkukakkosen peitosta. Tähtiä ja kiemuroita. Ja lisäksi jotain ihan muuta.
Tän viikon torstaina olis läheisen tilkkukillan kokoontuminen. Mun piti mennä sinne tutustumaan, mutta voi olla, että jää väliin. Ketuttaa ihan saapikkaasti, koska seuraavaa tapaamista pitää odottaa kuukausi. Noh, ei voi mitään. Ihmeparantumista odotellessa... Lupasin huomenna ilmotella meenkö vai en.
Viime perjantain työhaastattelu ei mennyt (omasta mielestä) ihan kauhean hyvin. Tuli sellanen olo, että joka kohdassa piti vastata, että en oo just nyt tota tehny, mutta voin kyllä opetella. Lupasivat tällä viikolla ilmotella...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti