Marjoja!

Käytiin viikonloppuna Seitsemisen kansallispuistossa. Muksut kaitsijoineen lähti aarniometsään ja minä seurueeni kanssa lähdin suolle. Tavoite oli löytää karpaloita, eli kuten serkkuni joskus asian ilmaisi, kärpäleitä. Homman piti olla sillä selvä, kunnes kotona huomattiin, että hoitolaukku jäi luontokeskuksen vessaan. Grrr. Ei muuta kun sunnuntaina uudestaan. Ja sinne kun sitten taas lähdettiin niin mentiin uudestaan suollekin. Kärpäleitä siis löytyi hyvin ja jälkimmäisellä reissulla riipasin mukaan myös kaksi pientä jugurttiämpärillistä puolukkaa. Olivat jo melkein survosta, mutta ei haittaa koska viimeistelin prosessin kotona. En ole ennen karpaloita poiminut, joten pitihän niitä kuviakin ottaa.

Molempina aamuina suo oli jäässä ja samoin marjat. Oli hyvä kulkea kun ei koko ajan uponnut polvia myöden. Marjatkin oikein kolahteli ämpärin pohjalle. Sunnuntaina paistoi mukavasti aurinkokin. Sunnuntaina olin liikkeellä ilman lapsia. En muista koska viimeksi olisin saanut olla rauhassa metsässä. Ei tarvinnu miettiä kenenkään muun eväitä tai päikkäriaikaa. Oikein mukava reissu.

Paikotellen marjaa oli ihan paljon. Ja isoja.

Osa marjoista oli tälläisiä pisaran muotoisia. Hauskaa.

Tässä puolukat survottuna. Kai tästä pari puolukkapuuroa tulee. Salama vähän kirkasti punaista.

Kaksi päivää ja kaksi kilon jugurttiämpäriä karpaloita (muut joukkueen jäsenet poimi saman verran). Kuulemma karpalokiisseli on hyvää. Maistoin yhtä karpaloa ja mun makuun se tarvii kyllä todella paljon sokeria. Katsotaan uskallanko keittää kiisselin pelkistä karpaloista vai piilotanko ensin mustikkasopan joukkoon. Hyvää uutta viikkoa!