Kävin myös kangaskaupassa. Sain jopa lapsenvahdin siksi aikaa niin sain rauhassa hypistellä koko kaupan läpi. Mun tarvittemia helmilankoja siä ei taaskaan ollu. Ei oo ollu viimeseen about vuoteen... En tiiä mikä niillä siä tukussa tökkii, mutta sinistä ja keltasta pätkävärjättyä lankaa siihen mun merkkausprojektiin on näköjään ihan mahdoton saada. Helmilankoja on tosi vähän myynnissä missään, mutta pitää varmaan ruveta oikein ettiin. Sinisellä oon jo puoli liinaa kirjonutkin enkä todellakaan aio sitä purkaa.
Trikoita oli taas vaikka kuinka paljon vaikka kuinka kivoja. Ostin tollasta oranssiruskeeta kanikangasta. Siitä ajattelin tehdä itelleni pipon. Lopusta sit pikkusolulle jotain. Sit oli pakko ostaa tota sukellusvenekangasta, kun se on niin hienoa. Se on aika poikamaista, mutta siitä saa tyttömäisempää punasella resorilla. Katsotaan nyt mihin se päätyy. Pesin kankaat heti tänään, että pääsen sit heti tekeen kun inspis iskee. Näissä kankaissa on se huono puoli, että kuvio on vaan yhteen suuntaan. Tulee enemmän hukkapalaa ja saa olla kaavojen kanssa tosi tarkkana, että tulee oikein päin.
Pikkusolun päikkäreiden aikaan sain nyt vihdoin surautettua sen autonpenkin suojuksenkin. Pala eläinkangasta, pala vanhaa päiväpeittoa ja kaksi pätkää jotain vanhaa nauhaa. Halusin tosta systeemistä vähän tollasen paksumman, että on sit pinta-alaa sille kuralle imeytyä. Huomasin sitten varastossani vanhan päiväpeitonraadon. Tai toi on ehkä joku lyhennyspala porukoiden vanhasta päiväpeitosta. (about ysäriä kuvosta päätellen) Siinä oli vanu ja tikkaus valmiina niin vetäsin siitä suoraa palan kuviokankaan toiselle puolelle. Sen verran näin vaivaa, että tikkasin vielä ulkopuolelta ympäriinsä samalla kun suljin kääntöaukon. Naruilla suojan saa kiinni takapenkin pääntukeen. Toistaseks mennään vaan kuvakankaalla. Saa nähdä tarviiko joskus lisäillä jotain taskuja tai jotain pikkusolun tavaroille. Alaosaan en laittanu mitään kiinnitystä ja se näyttikin menevän aika tiukasti istuimen kaaren taakse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti