Pinkkiä ja vihreetä

Nyt ei meinaa oikein juttu luistaa. Ei ole luistanut käsityötkään. Menossa on joku suvantovaihe vissiin... Ehkä kevään odotus, vaikka sekin taitaa olla peruttu kun pakkaset palaa. Kaikenlaista tulee pyöriteltyä päässä ja lattialla, mutta mikään ei oikein ota tuulta alleen ja lähde lentoon. Päivittelin blogin ulkoasuakin. Käykäähän nyt lisäämässä itsenne lukijoiksi... yksi lukija vaikuttaa niin kovin vähältä, ja tiedän, että täällä on useampiakin. 

Tänään katselin sisäkukkasia ja ihastuin yhteen lehden kuvioon. Mitä hienoja vihreän sävyjä. Ja kuka keksi maalata lehteen pinkkejä viivoja? Nuo keskellä olevat vaaleanvihreät alueet on mahtavia. Eikös klorofylli tee lehdistä vihreitä? Sitä on sitten varmaan vähemmän tuossa vaaleammassa osassa, mutta mitä on noissa pinkeissä raidoissa?

Sain eilen uuden orgaanisen ystävän. Mr. solu toi mulle vaaleanpunaisen flamingonkukan. Voi miten hieno! Nyt on kova usko omiin kykyihin, koska tummanpunainen versio on ollut hengissä jo pari vuotta. Se jopa kukki tänä vuonna uudemman kerran (edellisen kerran ostettaessa), tosin vain muutamalla pienellä kukalla, mutta silti.

Tämäkin pöytäliinaprojekti edistyy pikkuhiljaa. Ei ole mitään kovin uutta raportoitavaa sen suhteen, sama punainen lankakerä edelleen menossa. Melko lopussa tosin jo, kohta pääsee taas vaihtamaan väriä.

Tämä nyt ei ole pinkkiä eikä vihreää nähnytkään, mutta on tässä sentään kukkia. Tälläinen pussilakana löytyi kätköistä. Se oli kulunut puhki toisesta päästä. Leikkasin siitä osasta kuteita ja pistin loput kangasvarastoon muhimaan. Jos tulee inspiraatio niin on sitten vielä kangasta jäljellä. Taas karttui vähän se kukkakudelaarikin...