Loimen laittoa

Tässä on nyt tätä aikaisempaa lettipullaa tukilla. Tänään sain niisittyä loppuun ja pujotettua kaiteeseenkin. Sain korjattua parit virheetkin ja heitettyä alun kalalangat ja pari kerrosta valkoista trikoota. Tietenkään kamera ei ollut tänään mukana... Vaikka ei se valkoinen trikookude yksinään miltään edes näytä. Käyttäkää siis mielikuvitusta, jos haluatte kuvittaa tekstin.

Tämän loimen ensimmäinen niisintä tuottaa nyt sitten niitä laineita. Toivottavasti. Kovasti olisin halunnut jo tänään kokeilla tuleeko kuviosta sellaista kun haluan/luulen, mutta kun ei ehdi niin ei ehdi. Sinänsä ihan hyvä, että jää tuonnemmaksi, koska en ole vielä maton värejäkään päättänyt. Nyt olis sinistä kudetta, mutta siitä tulee jotenkin niin poikamaisia tai merihenkisiä mattoja. Kumpikaan ei nyt ole mun juttu. Pitää penkoa kudevarastot, josko löytyisi jotain kevään tai kesän suuntaista. Homma on taas ihan hakusessa. En ole mattoa kutonut miesmuistiin ja kuteiden määrästä ei ole mitään hajua. Siis siitä, että kuinka pitkään joku kerä riittää. Taas tulee opittua kaikenlaista. Voi olla, että kohta meillä ei ole enää lakanoita.

Vihreät sukat sain valmiiksi. Päättelinkin ne heti. Ei tainnut ihan sukitus loppua, hain jo toisen kerän esille. Vihreää kyllä vielä jäi aika paljon, mutta ei riittävästi toiseen isoon pariin. Siitä tulee ehkä sitten joskus ehkä pienempiä sukkia. Salamalla kuvatessa kuvio vähän hukkuu, kun ei oikein tule varjoja. Edellisestä postauksesta näkee ehkä kuvion paremmin. Näin jälkikäteen näyhttää siltä, että varteen olis tarvinnu tehdä yksi kuvio lisää. Jotenkin näyttää, että sukka ei ole sopusuhtainen. Vaikka varmasti sopii jalkaan ja tekee tehtävänsä. Nämä saa nyt hetken hengähtää ja katsotaan sitten jäävätkö omaan käyttöön vai menevätkö uuteen kotiin.