Kasaria!

Pari postausta sitten oli 70-luvun lastenvaatteita, nyt on 80-luvun kamaa. Kukikasta kangasta. Näyttää ihan siltä, että joku on oksentanu kukkasia tohon... Jotenkin se silti puhuttelee. Itse asiassa jutteli paljonkin tänään. (Aivosolu joutuu kohta pakkohoitoon kun tälläsiä kirjottelee.) Meinasin ensin tehdä siitä matonkuteita, mutta sitten päätinkin tehdä kaikkea muuta. Tai oikeastaan en vielä ehtinyt paljon muuta tehdä, mutta kovasti aivosolua inspiroi kyseinen kangas. Mulla on kyllä nyt joku kukikas kausi menossa. Ihan selvästi kaikki ruusukuosit on in. Mä haluaisin myös joskus kutoa maton kaikista erilaisista kukkakankaista. Pitää vielä hamstrata. Varsinkin kun sit niitä ei kuitenkaan raaski leikata kuteeksi vaan tekee jotain ihan muuta. Nää on vanhat verhot. Kuulemma ollu Mr. solun verhot... Aika hempeetä. Ja sillä ei siis oo siskoja...

Samaan syssyyn sain toisetkin vanhat verhot. Vaaleata kukkakangasta. Toi kyllä näyttää enemmän ysäriltä, mutta kukikas kun kukikas. Sitten sain kasarivaatteiden kaavoja. Osa on pikkusolulle jo liian pieniä, mutta osa vielä menis. Täytyy kattoa josko jotain hamosta tekis. Vaaleanviolettia trikoota. Myöskin jostain kasari-ysäri akselilta. Sitä on aika paljon. Tulee varmasti käyttöön. Sais pikkusolu jo oppia käveleen niin vois tehdä paitoja...

Kukkaoksennuksesta tuli ekana mieleen ruokalaput. Näistä tuli kyllä niin sika hienot mun mielestä. Heti lähti yks pikkusolun käyttöön ja pari meni varastoon. Katsotaan josko joku tarttis.

Kääntöpuolella on rikkinäisten farkkujen lahjetta. Taas tuli hienosti käytettyä pois näitä varastoaarteita, joita "joskus voi tarvita". Oli mun pakko tehdä vähän sitä kudettakin. Tosi vähän vaan. Leikkasin kuteeksi verhojen alapäärmeet. Mua niin himottais tehdä tosta kukkakankaasta vaikka jotain sohvatyynyn päälisiä. Ei sovi yhtään meidän sisustukseen, mutta hällä väliä jos vaan omaa silmää miellyttää.

Se vaaleempi kukkakangas pääty ihan ekaks hatuks. Tää on nyt siitä 70-luvun kirjasta. Pikkusolulle siis hellehattu. Ollaan menossa tässä keväämmällä käymään katsomassa aurinkoa vähän etelämpänä, joten oon vähän jo alkanut ajatella sikäläistä pukeutumista. Ei oo super kuuma, mutta ei luntakaan... Eniveis, tää näyttääkin ihan todella mummolta tämä hattu. Mannekiinina taas pallo. Ei pikkusolukaan oikein tykänny. Ei tahdo hattu pysyä päässä. Tosin se ei varmaan oo kiinni hatun ulkonäöstä... Pitää vähän kotona reenata, että pysyis sitten sielä jos tarvii. Pitää tehdä sille vielä joku uus pipokin. Syksyn pipot on jo liian pieniä.