Kuteita vai kujeita?

Eilen olikin hurlumheipäivä. Pikkusolu oli mummin hoivissa päivän, kun meikäläinen viiposti kaupungissa aamun ja haastattelussa ja kahvilla iltapäivän. Kaupungissa hypellessäni bongasin Nanson liikkeen alen. En taida olla Nanson kuuminta kohderyhmää ikäni, muotoni ja kokoni puolesta, mutta ehkä juuri sen takia niiden alesta aina välillä löytyy jotain meikäläiselle sopivaa. Ei siis ole kelvanneet/mahtuneet/sopineet vielä muille. Tuli ostettua tumma mekko, jossa on kaulukset. Kovin vivahtaa bisnespukeutumiselta, mutta toivossa on hyvä elää (siis työttömänä...). Ehkä mä laitan ton sit ens maanantain naisteniltaan tai jotain, että sille tulee edes jotain käyttöä. Tää oli -70 % ja siinä oli kyllä oikeasti hyvä alennus, koska kävin joskus kauan sitten hipelöimässä tätä normihintaisena. Mustat kaulukset ei kyllä kuvassa näy kovin hyvin, mutta kyllä ne sielä on.

Spontaanin ostosretken jälkeen kurvasin työhaastatteluun, tai tällä kertaa se oli enemmän "näytillä käynti". Nyt on kaikki munat samassa korissa ja toiveet korkealla. Peukkuja pystyyn ja onnenpotkuja tännepäin. Toivottavasti saan kesäkuun aikana hyviä uutisia. Missään nimessä mitään pitkää pestiä ei ole luvassa, mutta jos nyt edes pari pätkää peräkkäin. Kun kerran liikkeellä olin, niin kurvasin vielä vanhojen työkavereiden kanssa kahville. Se nyt taisi lipsahtaa taas enemmän terapiaistunnon suuntaan, mutta tulipahan taas nähtyä pitkähkön tauon jälkeen.

Muuten olenkin sitten taas jatkanut tätä: kevätsiivous liukuu kohti kesäsiivousta...

Noita kudemateriaaleja on mulle nyt kulkeutunut erilaisten mutkien kautta. Yhdessä kassissa oli perus lakana-verhosetin lisäksi myös vaatteita. Noh, kai mä palkkiona lahjoituksista hoidan sitten sen vaatteiden kierrätyspuolenkin. Vien ne vaikka pelastusarmeijalle. En jaksa ihan kaikkein pienimmistä vaatteista leikellä kuteita, enkä myöskään aivan käyttökelpoisista. 

Joukosta löytyi myös melko uskomatonta kamaa. Mr. solu kapinoi juoksutrikoita vastaan. Se ei suostu ostaan minkäänlaisia trikoita treenivaatteiksi, vaikka pelikentällä ois kuinka kylmä ja kaikilla muilla trikoot jalassa. Jos on kylmä niin sit pelataan tuulihousuilla. Joskus se on sanonut, että jollain teräsmieskalsareilla vois ehkä mennä. No, niitä ei löytynyt, mutta parit trikoot kuitenkin. En tiedä onko miesten vai isojen naisten kokoa, mutta ne mahtu! Nää ois kuulemma niin karmeet, että kävis treenitrikoista ilman uskottavuuden menetystä. Melkonen säihkysääri.

Mulle nää oli vähän löysät. Sitäkin psykedeelisemmät.

Mutta johan nyt on piukeet.

No joo, näihin naamiaiskuviin ja -tunnelmiin... Katotaan nyt nähdäänkö näitä oikeasti jollain pelikentällä.