Käytiin erään autiotalon(/vanhan talon joka on nykyään varasto) vanhassa piharakennuksessa, jossa on sekä vanha sauna että vanha kanala. Ihan siis luvan kanssa oltiin liikkeellä. Sielä aikamme koluttiin ja löydettiin paritkin kangaspuut. Yhdet näytti pienemmiltä kun mun omat, ja toiset isommilta, mutta ei aivan mega isoilta. Niitä sit raahattiin sieltä pois pitkin päivää polvia myöden hangessa. Välillä puut vei aivosolua ja välillä päin vastoin. Illalla käytiin koeponnistamassa ne yhdellä varastolla, ettei mun tarvinnu niitä pieniä purkaa pois ennen kun tiesin onko niissä löytöpuissa edes suurinpiirtein kaikki osat tallella.
Tässä on pari kuvaa niistä uudemmista puista. Nää on vissiin ihan ostetut puut (eli ei kotona tehdyt) jostain 60-luvulta ja ihan kohtalaisessa kunnossakin. Kaikki isommat osat oli tallella, ainoastaan välittäjät taitaa puuttua. En oo ihan varma, kun polkusten näkösiä kappaleita oli vaikka kuinka paljon, mutta varsinaisiksi tämän puun polkusiksi luokittelin vain 6. En tiedä oisko ne saman tyyliset osat ollu käytössä välittäjinä. Sellaset osat on kuitenkin kohtuu helppo tehdä itsekin, joten taitaa mennä vähän enemmän askarteluksi tämä ennen kuin pääsen kutomaan. Voi olla, että kaikki tämä esiaskartelu vie kutomisinnon taas pitkäksi aikaa, enkä saa oikeasti mitään tehtyä... Noh, niin pitkälle mennään kun jaksetaan ja sitten pidetään taukoo.
Nämä puut on jotain 170 cm leveet, joten ainakin 140 cm kudetta tekee helposti. JES! Näillä voi tehdä melkein mitä vaan keksii. Hienoa saada taas jotain vintagee käyttökuntoon. Uus kaide pitää ostaa kun se vanha oli niin ruosteessa ja vähän vääntynytkin. Ai niin, vimmaisella googletuksella sain selville, että se sidos, mitä haluan tehdä, on nimeltään toimikas. Tässä alkaa kohta oleen kasassa jo melko paljon ammattitermejäkin.
Raahasin tänään nämä puut peräkärrystä seuraavaan sijoituspaikkaansa. Yritin niitä siinä kokoilla, mutta on tainnu osat vähän turvota. Tai sitten ne on alunperin ollu todella tiukat. Eilen koeponnistuksessa ei ollu kaikki osat paikallaan, katottiin vaan, että on olemassa. En uskaltanu voimalla pamauttaa paikalleen, ettei halkee koko puut... Pitää katsoa, jos vaikka vähän vuolisi väljemmäksi kaikista tiukimpia liitoksia. Puut saa kuitenkin kiristettyä kiiloilla, joten pieni väljyys läpi menevissä liitoksissa ei juurikaan haittaa. Ainoa aisia joka vielä suuremmin näissä puissa jännittää on se, että kuinka suorana tuo luha on pysynyt. Mahtaako siihen saada vielä kaidetta kiinni...
Tässä on sitten vielä kuva siitä melan kokoisesta pingottimesta. Näitä kun sielä pimeällä vintillä aluksi katselin niin ne näytti ihan pieniltä meloilta tai kumiveneen airoilta. Koitan myöhemmin saada vielä paremman kuvan, mutta tuossa keskellä on vanha puinen pingotin. Pingottimeksi sen keksin noista piikeistä. Se on kuormassa nyt niin alla, että en saanut sitä paremmin enää esiin.
Noh, nämä puut pistävätkin sitten kaikki laskelmat uusiksi. Budjetti paisuu ainakin tuplaksi, kun pitää uusia osia ostella ja materiaaleihin menee varmaan vähän enemmän rahaa nyt kun leveys ei ole enää rajoittava tekijä. Aivosolu suorastaan taas hykertelee tekemisen innosta. Suunnitelmissa on myös saaliprojektin jälkeen laittaa (varmaan niihin pienempiin puihin) leveämpi mattoloimi ja tehdä mattoja neljän polkusen kuvioilla. Projektipäivityksiä on luvassa siis vielä hetki...
Hianosti sää tiiät kaikki termit. En tiiä misä päin asut, mut sit joskus ko mää ruppeen kokkoomaan miähen mummon vanhoja puita ni voit sit tulla auttamaan. Tosin siihen mennee varmaan kakskyt vuatta ko noi mukulat antaa mun ruveta harrastammaan. ;-)
VastaaPoistaJoo, vähän näitä termejä pitää kaivella aivosolun syövereistä, googletella ja kattella kirjasta. Kävin joskus murkkuna paljonkin paikallisella käsityöasemalla kutomassa, siitä innosta sain sitten ne omat puutkin. Sieltä on mukaan tarttunut kaikenlaista...
VastaaPoistaNiin joo, ja ennen kudonta-asemaa kävin isän äidillä opissa. Sen puilla alotin mattojen kutomisen. Sillä oli kadehdittavan hyvä värisilmä. Toivon turhaan, että olisin sen perinyt.
VastaaPoistaPuiden kokoamisessa voin avustaa vaikka skypellä. Tosin se vaatii jo molempien perheiden äitien yhtäaikaista harrastehetkeä. En tiedä mikä on todennäköisyys sellasen toteutumiselle.
VastaaPoista