torstai 27. maaliskuuta 2014

Maine kiirii

Meitsi alkaa oleen tunnettu kätevän emännän taidoista. Mr. solun veli oli ostanu kämpän ja pyysi remontointiavuksi. Onneks olin just kaverilla tapetoimassa ja laittamassa laminaattia ja listoja niin on taidot taas verestetty. Tässä on nyt tullu selattua ikean keittiövalikoimaa jne. Meillä on vaan näköjään kovin erilainen maku, joten mun ehdotukset ei oo tähän mennessä kyllä kelvannu. Ei kai sen niin väliä, tekeepähän päätökset sit jotenkin perustellusti eikä vaan mutu-tuntumalla.

Käsitöitä ei oo nyt tullu tehtyä, kun on ollu vähän mahatautiakin havaittavissa. Itse en oksentanu onneks kertaakaan, mutta maha oli kyllä ihan sekasin ja täystyhjennys vei kyllä kaikki voimat. Vasta tänään iltapäivällä on tuntunu taas jotenkin normaalilta edes ajoittain. Pidettiin pikkusolukin varmuuden vuoks karanteenissa perhetuvan hoitopäivästä. Harmi, ettei päässyt tällä viikolla sinne, sillä oli viime kerralla menny jo tosi hyvin. Koko kevät sitä on reenattukin. Sillä ei kuitenkaan oo ollu mitään mahatautiin viittaavaa, joten ehkä se säästy. Pikkukakkonen on taas sit kitissy kaikkien edestä. Sillä taisi kans olla mahavaivaa. Ainakin hirveetä meteliä sen maha piti. Toivottavasti on nyt kanssa menossa jo ohi. En tiiä helpottaako mun papujen syönti kyllä kummankaan oloa.

Tänään oli taas yks näitä "ensimmäisiä". Pikkukakkoselle meni ekan kerran perunaa. Ihan pieni annos, mutta maistopa kuitenkin. Tästä se sit lähtee.

Mahtavaa kun kesä tulee taas ihan kohta. Nyt on ollu pari päivää aivan mahtavaa keliä! Pyykitkin saa taas ulos kuivumaan, eikä ees kestä kauaa että ne voi hakea pois. Pikkusolua on opetettu pyöräilemään. Se ei kyllä vielä suju ollenkaan. Se istuu ihan jännittyneenä siinä pyörän päällä. Pääkään ei käänny mihinkään suuntaan. Tänään se osas ihan vähän jo ohjata, mutta kyllä me silti oltiin menossa ojaan monen monta kertaa. Mun pinna ei kestäny sitä kitinää, joten taitaa olla Mr. solun homma opettaa sitä tästä lähtien. Mä voin sit vaikka huoltaa sen pyörän tai jotain. Kasvien kimppuun tästä pitäis ruveta sekä sisällä että ulkona. Nurmikollekin, tai siis sammalikolle, pitäs ehkä kans jotain tehdä. Ehkä mä saan huomenna otettua jotain kuviakin taas...

2 kommenttia:

  1. Ässä oppi ajamaan pyörällä vasta 4-vuotiaana. 3-vuotiaana ko yritettiin, se vaan suuttu yrityksistä. Sille tarttis hommata isompi pyörä, aattelin että Koo vois ottaa vanhan. Koo on selvästi kiinnostuneempi siittä pyörästä ko Ässä oli aikoinaan. Onhan se koko viime kesän kattellu vierestä ko Ässä polkee. Saa nährä miten käy.

    Se on kurjaa millai lapsperheesä kaikki saa aina saman taudin. Mulla on nyt enterorokko, sormiin sattuu. Paranemista teijän masuille.

    VastaaPoista
  2. Pikkusolua kyllä kiinnostaa se pyörä, mutta sitä ei kiinnosta harjotella juttuja. Kaikki pitäs vaan osata (kappas, mistähän lienee sen perinyt). Mr. solu saa hoitaa noita opetustehtäviä nyt kun mulla vaan palaa käämi... Onneks kukaan meistä ei oksentanu :) Pikkukakkonen on nyt taas toki nuhassa. Tuleekohan lisää hampaita...

    VastaaPoista