Pihassa kasvaa myös iso koivu, joka roskaa kovasti ja pöllyttää siitospölynsä mun nenään. On aika mones kesä jo tulossa/menossa ilman allergialääkkeitä raskauksien ja imetysten takia ja kyllä vaan taas silmät kutiaa ja aivastuttaa. Koivun kaatamista on suunniteltu jo toista vuotta, mutta se onkin hankala tapaus. Kasvaa kallellaan naapurin puolelle ja sopivasti huvimajan ja puuliiterin välissä. Mihinkään päin ei mahdu kaatamaan pitkin pituuttaan. Tänään sen tuomiopäivä koitti. Nyt tuleekin paaaaljon kuvia.
Tältä se näytti ennen.Naapurin katto näkyy takana kuvan alareunassa.
Minun iskä kiipesi. Saha käy jo.
Mihinkähän latva laskeutuu?
Poikki ja pinoon? Ei sentään, takaojaan meni, mutta ympäristön rakennukset ja jopa aita pysyi ehjänä.
Tässä tilassa se on nyt. Pitää vähän alustaa raivata oksista ja rungonpätkistä ennen kun jatketaan, kun on niin ahdas kolo. Sitäpaitsi pitää ottaa isompi moottorisaha käyttöön. Toi pieni yhden käden saha alko jo rungon keskivaiheilla vähän yskiä...
Risutöitä anyone? Täytyy mennä saksimaan ja kokeilemaan miten risut taipuu kun tästä joskus päivänvalolla ehtii.
Tällänenkin hauska yllätys tuli esiin yhdestä oksan leikkauskohdasta. Koitin etsiä sitä oksaa, mutta en löytänyt. Voi olla, että pidemmällä tämä onkin vain möykky ja sydän näkyy vain juuri tässä kohdassa. Otan kyllä talteen jos löydän. Yritän tämänkin vielä leikata jotenkin irti.
Ja sitten niitä silmuja. Aikasin niitä jo pukkaa tänä vuonna. Syreeni on kohta kukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti