perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sydän

Tänäänkin taas riehuin pihalla kuin viimestä päivää. Ainakin viimestä päivää ennen etukevään loppua. Jos kerran huomenna tulee taas talvi (tai ainakin talvempi) niin koitin saada ulkohommat sopivaan vaiheeseen. Omenapuut on nyt kaikki leikattu. Jes. Viimevuonna paksuusmoodissa taisin saada yhden leikattua... Tuli tätä viimistä karsittua vähän rankemmalla kädellä. Kai se vetää nyt sit omenat nenään, jättää hedelmät tekemättä ja kasvattaa ihan kauheesti vesiversoja... Noh, tein sen minkä yletyin ja parempaan ei nyt ollut tikapuita. Tuli sielä tikapuilla keikkuessa jo kerran kovan tuulenpuuskan kohdalla vähän olo, että oliko ihan fiksua hommaa kiivetä sinne ylös kun luvattiin kovaa tuulta. Kävi jo mielessä, että kapsahdanko alas vähän vähemmän naisellisesti. Toki oli se ylöspäin menokin vähän vähemmän naisellista kun niitä tikkaita ähistin paikalleen useampaan otteeseen.

Sen lisäksi sain leikattua loppuun sen ruusupuskan, jonka kohdille sijoitin puupinon. Totesin, että en mä sitä puskaa saa hengiltä vaikka yrittäisinkin (kun ei kai vielä oo ihan optimiaika leikata ruusuja). Se on joku perinteinen kurttulehtilajike ja se tekee niitä juuriversoja ihan sikana. Nytkin niitä jäi sinne oikeaa kevättä odottamaan. Puupino on myös tehty sen osalta mitä niitä halkastuja puita oli. Se kyllä kellahti kenolleen, mutta nojaa seinään tällä hetkellä vielä pystyssä niin annan olla. Parantelen sit jos/kun se oikeesti kaatuu. Se on nyt se pino jonka kasasin kuunvalossa. Jäi vähän ne suoran ja vinon eri vivahteet havaitsematta siinä valaistuksessa.

Kaks kuusta on vielä leikkaamatta, samoin vähän jalomman oloset ruusut. Kuusiaita on karsittu ja ensimmäinen iso kuorma oksia viety pois. Osa koivun oksista on vielä raivaamatta. Pistän paksut osat oksista myös polttopuiksi niin siihen askarteluun menee vähän aikaa. Samalla kun niitä risuja sieltä ensimmäiseen kuormaan raivasin niin oli pakko kokeilla niitä risutöitä. Ulko-ovi oli vailla koristusta niin koitin tehdä risusydämen.


Tästä tuli ihan kiva näin ekaksi yritelmäksi. Symmetristä en siitä saanu vaikka useampaan kertaan yritin, mutta toisaalta ei se haittaa. Pieni vihreä rusetti on sopivan keväinen. Se on pala jotain vihreetä "telttakangasta", joka oli jossain paketissa toimittamassa nippusiteen virkaa. Just hyvä tähän. Täytyy varmaan kokeilla vielä uutta sydäntä ja/tai muutakin risuteosta nyt kun on alkuun päässy. Pari kikkaa tuli heti huomattua tätä tehdessä, joten ehkä seuraavasta tulee vieläkin parempi. Jos nyt kuitenkin talven tullessa siirtyis sitten taas sisähommiin. Vaikka uudistamaan tuota sisäviidakkoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti