Sitten tuhlasin ihan liikaa aikaa etsien pikkusolun toppahousuja. Luovutin, ja löysinkin ne sitten vasta illalla. Tietenkin sieltä, mistä olin aamupäivällä jo kattonukkin... Tiiätteks te sen sanonnan, että hakee kun hevosta? Mr. solulle sekin oli ihan uus. Ettii siis suurpiirteisesti kuin isoa hevosta, vaikka hakee jotain vähän pienempää. Hain siis kuin hevosta ekalla yrittämällä...
Niin siitä joulupeitosta. Ehdin vapaahetken aikana tehdä siitä kakun (eli taustakangas, täyte ja tilkkuosa päällekäin ja hakaneuloilla kiinni). Sitten asettelin applikoitavat osat paikalleen. Oon aikasemmin harvakseltaan applikoinu jotain pientä trikoojuttua, mutta siitä on aikaa kun viimeks puuvillakankaasta... Ajattelin kuitenkin koittaa yhtä hyvän kuulosta vinkkiä, nimittäin liimapuikkoa. Liimailin palaset paikalleen ja odottelin hetken. Ne pysy! Ei tarvinnu ylimääräsiä neuloja tai harsintaa tai liimakangasta... Pistin liimaa vaan osien keskelle sen verran, että just pysy paikallaan.
Ehdin jo illalla tikkailla kiinni noita palasia. Huomaatko ne 2 palloa, jotka vahingossa jäi tikkaamatta? Tää on tällänen raakareuna-applikaatiokokeilu. En tiiä miten toimii pyöreissä kuvioissa... Mutta tää peitto on jäämässä itelle, joten ei mua niin haittaakaan, vaikka ei toimis. Toistaseks tikkasin kuvioiden sisältä 0,5-1 cm reunan sisäpuolelta, riippuen kuvion koosta. Vielä on mietinnässä täytänkö tikkauksia jotenkin. Nyt noi kuvat (paitsi ne 2, grrr) on kuitenkin hyvin kiinni ja voi huoletta tikkailla ympäriltä. (Kuvauspaikka oli kovin ahdas, joten ihan koko peittoa ei nyt saanu leveelleen. Peitto ilman applikointeja on kuitenkin kuvattuna aikasemmissa postauksissa.)
Ai niin, tämän peiton esikuva löytyy täältä. Tuota blogia ei kyllä oo päivitetty aikoihin, mutta idea on sieltä kuitenkin. Sovellettuna omaan tyyliin tietty.
Haa, löysin ne kaks kiinnittämätöntä! Tosi hiano tosta tulee. Oot sää taitava.
VastaaPoistaMun täytyy painaa mieleen toi hevosen ettiminen. Mää kans harrastan sitä aika usein. :-)
Aika hyvin bongasit!
VastaaPoista