Terapian tarpeessa

Pikkuhiljaa alkaa lähestyä pikkukakkosen syntymäpäivä. Siitä on siis taas kohta vuosi kun jakaannuin. Meillähän ei ole kumpikaan synnytys mennyt kuin elokuvissa, kaukana siitä. Ei siitä sen enempää, mutta taitaa olla niin, että jotain terapian tarvetta ehkä olis. Olen päätynyt puoskaroimaan itseäni. Kun kerran käsityöt käy terapiasta niin annetaan palaa sitten vaan. Oon kehitelly tässä nyt viimeiseen tilkkuiluvillitykseen liittyvää pientä projektia pollani pelastukseksi. Vaivasin taas tuttuja ja tuntemattomia materiaalien toivossa. Pyysin puuvillaisia miesten kauluspaitoja ja hyväksyin samalla mukaan myös lakanat yms tuotteet. Ajattelin tehdä niistä vauvanpeittoja (koska niitä on kiva tehdä, enkä itse tartte miljoonaa vauvanpeittoa) ja laittaa ne eteenpäin sairaalan/neuvolan kautta. Ne olis menossa erityisille vauvoille ja äideille. Ei siis niille, jotka pääsee suoraa potilashotelliin toipumaan. Ei millään pahalla, mutta näin ajattelin. Omien kokemusteni perusteella.

Epäviralliselta nimeltään paidasta peitoksi -keräys on nyt tuottanut ensimmäisen sadon. Halusin käyttää kierrätysmateriaalia paristakin syystä. 1) On hauskaa keksiä uutta käyttötarkoitusta jollekin tavaralle. 2) Hoitovapaalla ollessa en voi väittää kylpeväni rahassa. Materiaalit on kalliita, aika on vaan kortilla. Tässä ensimmäinen paitakasa. Mahtavia värejä. Luulin, että "tyttö"peiton tekeminen olis vaikeeta. Ei ole, sellanen tulee ekana! On myös vähän...haastavampaa väriä tarjolla.

Tässä yksi saaduista lakanoista. Jännä kuinka vaikeeta on kuvailla ysärin tuotoksia, mutta kyllä heti tunnistaa kun sellanen tulee nenän eteen. Tää on kans kevyesti haastava... Ei ihan mun lemppari, mutta oon päättäny yrittää käyttää kaikkea mitä tulee. Toinen lakana on vielä haastavampi, mutta esittelen sen myöhemmin, kun ei nyt tullu kuvattua.

Tuon pussilakanan toinen puoli on tälläinen. Voi tota väriyhdistelmää... Ja toi vihree on kyllä varmaan se, joka välittömästi tuo ysärivibat. Mulla on ollu ton värisiä t-paitoja...

Leikkelin vähän paloja kankaasta, eikä tää näytä enää yhtään niin toivottomalta. Tulee mieleen laineet, jotka lipuu rantaan (ei kyllä tolla asettelulla).

Tässä toinen leikkaus. Voisko ton sinisen vaan hävittää jotenkin tuolta taustalta?

Ajatuksena on, että kokeilen joitakin pikatekniikoita. En siis ala mitään applikoimaan. Pikatekniikatkin vähän kyllä rajottuu siihen, että paitojen trimmaukseen ja niiden leikkuuseen menee aikaa enemmän kun ihan suoran ja pitkän kankaanpalan leikkuuseen. Mutta, kuten aina, oon ihan innosta pinkeenä tästä hommasta.

Vähän asian vierestä; sorruin taas eurokankaisiin. Ei ollut lähieurokankaasta, vaan kauempaa ja taas oli mahtavaa valikoimaa.

Mun oli pakko ostaa tätä, kun tää oli niin söpöä. Näitä käytän varmaan muutaman palan lahjapeittoihin. Tulee vähän lapsellisempaa kun ihan vaan ruudusta ja raidasta. Päätin muutenkin heitellä mukaan vähän omia kankaita mausteeksi. Varsinkin jämäpaloista raaskin kyllä ottaa. 

Tässä on ekan peiton kankaat valittuna. Ruudut, raidat ja valkonen on paidoista, sydän on vanhaa verhoa, harmaa vanhaa lakanaa ja muuten omia ostokankaita. Kankaiden suhde tulee olemaan kyllä melkein päinvastainen kun mitä nämä palat antavat ymmärtää.

Tässä pinossa ekat 108 neliötä. Nyt pitäis saada vaan joulupeitto tikattua alta pois. Tai ehkä mä vaan haen sen vanhan singerin ja viritän sen suoraompeleelle... Projektit taas vähän paisuu...