Kyllä se nyt vaan niin on, että aika ei riitä kaikkeen. Olen tehnyt osa-aikatöitä viime aikoina ja kaikki muu jää. Jääkaapissa on pelkkä valo, tai ainakin leipä ja maito jää hakematta. Käsitöitä en muista tehneeni muutamaan viikkoon. Onneksi viikonloppuna lapset olivat mummolassa yökylässä niin ehdin edes vähän harrastaa. Tein patalappuja muistoksi mukaville ihmisille. Tänään oli hyvä hetki jakaa ne eteenpäin. Mitään muuta en sitten juuri ehtinytkään ommella, onneksi myös vähän muuta harrastusta ehti taas pitkästä aikaa.
Tässä patalaput jo paketissa. En ehtinyt ottaa parempaa kuvaa valmiista ennen paketointia. Nämä piti olla joululahjat, mutta tehdessä tajusin, että 100 v synttärithän on jo parin päivän päästä. Laitoin siis läpinäkyvään pakettiin niin voi itse päättää avaako heti vai jouluna. Ja ainakin Suomen lippu näkyy paketista jos sitä haluaa käyttää koristeena...
On jotenkin vähän hölmöä antaa lahjaksi vain yksi patalappu. Tein siis teemaväreissä jämäpaloista pakettiin mukaan toiset. Kaikissa on takana palat vanhaa farkkua, joten jos niitä haluaa käyttää yhdessä niin voi laittaa farkkupuolen esille.
Tässä vielä kaikki yhdessä. Halusin kaikkiin saman kantin, ja tämä harmaa oli ainoa, jota oli kotona tarpeeksi paljon. Yllättävän paljon sitä kanttia hukkuu näin pieniin tuotoksiin... Tämä ainoa yhteiskuva ei tietenkään ole terävä. Hmh. Jotenkin tuntuu, että viimeaikoina kännykkäkameralla on tullut aiempaa enemmän epätarkkoja otoksia. Kai se pimeys vaan sitä teettää...
Lippuihin tikkasin lasinpohjakuvion ja värillisiin pyrstötähden. Pyrstötähti liittyy saajiin, joten siksi sellainen. Tähden ääriviivat merkkasin piparimuotilla. Näistä tuli tosi kivat. Pitää varmaan tehdä itsellekin. Joskus...