HUOMIOliivit

Hohhoijaa. Tänään tuli pieni hetki kokeiltua miltä tuntuu olla yksin kotona kolmen mukulan kanssa. Lonkerothan siinä kesken loppuu, varsinkin kun yhden syöttäminen vie muun toimintakyvyn. Kaks isompaahan heti keksii kaikkea mitä ei sais tehdä. Oon edelleen sitä mieltä, että äiti pitäis risteyttää mustekalan kanssa. Onneksi on mummi.

No mutta tässä viimeaikoina on tuo luomisen aika jäänyt vähän vähiin. Taas kerran mennään tyylillä minuutti siellä, toinen täällä. Pitkällisen ähellyksen jälkeen sain tehtyä muksuille huomioliivit. En halunnu tyytyä mihin tahansa kaupan liiveihin, ehei, överikshän tämäkin homma piti vetää. Ensimmäinen lapsi tykkää pupuista ja toinen kaivureista ja muista työkoneista. Siispä...

Nyt kelpaa vetää pimeässä lätäkkösafaria tai muuta tielle suuntautuvaa syysaktiviteettia. Heijastin on itseliimautuvaa mallia, mutta en tiedä sen kestävyydestä. Meinasin jo ommella noi kuviot ympäri, mutta ku ei millään jaksais. Nää on nyt vähän niinkun valmiit ja muksutkin on ihan innoissaan. Ompahan taas yks tapa helpottaa uloslähtöä... Eli taidan kattoa miten kuviot pysyy kiinni ja ompelen sitten jos tarvii. Pesukoneeseen heittoa pitää ehkä miettiä... Jaaha, biologinen kello kutsuu. Palaillaan taas.

Takaisin satulaan

Tai ainakin ompelutuolille. Tässä on taas opeteltu heräämään joka unilta kesken kaiken. Arki on alkanut ja mies on taas töissä. Toistaiseksi vietän vauvapäiviä yksin (tai siis kaksin), mutta ensi kuun alussa päikkyhommat menee taas uusiksi. Olen käynyt kangasretkellä paikallisessa. Jee. Löysin sieltä meidän kaivurifanille juuri sopivaa kangasta. Tyynyliinan ompelukin sujui yllättävän hyvin silmät ristissä. Koneet on siis taas korkattu.

Tämä kangas sattui vielä olemaan 50 % alekasassa. Jee! Hieman huolestuttavaa on se, että tämä kaikkein uusin tulokas ei selvästikään tykkää varsinkaan saumurin äänestä. Ompelukonekin aiheuttaa pientä nikottelua, mutta ei sentään sellasta huutomyrskyä kun saumuri. Pitää näköjään siedättää, koska ompelua en aio kokonaan lopettaa kun vauva on hereillä.

Olen myös hypistelly kangasvarastoa ja tuskastunut siihen kuinka vähän kunnon tumman sinisiä kankaita mulla on. Eikä kaupastakaan löytynyt täydennystä. Uskomatonta. Jotain tilkkutyöhommelia on kuitenkin kehitteillä. Tummansininen on sitten vaan vähän liukuvampi käsite... Kyllä se kai taas tästä.