torstai 6. marraskuuta 2014

Ulkona sataa LUNTA!

Saattaa olla, että oon vähän innoissani LUMESTA! Voi vitsit! Niin siistiä. Pikkusolukin oli ihan ihmeissään taas, että mitä taivaalta sataa. Annoin sille käteen yhden lumipallon ja seuraavan kerran kun vilkasin niin se oli syönyt siitä jo yhden kolmasosan... Halpaa jäätelöö. Toivottavasti tuo lumi pysyy. Se on niin mahtavaa kun ulkona on vähän valosampaa, siistimpää ja hiljasempaa. Kaakaoo ja takkatulta. Nam. Pitää varmaan huomenna lämmittää vielä sauna. Talvi tulee, jee!

Eilen tuli melkein joulukin. Sain paketin lukijalta. Lea P halusi osallistua peittoprojektiin lahjoittamalla (pääosin) lapsiaiheisia kankaita. Koska miesten kauluspaidat ja niiden yhdistelmät ei ole kovin lapsellisia niin toivotin paketin tervetulleeksi meille. Juuri kun aloin ajatella, että olen saanut tehtyä loven kangaskasaan niin tuli uusi laatikollinen!

On hellokittyä, kukkasia, kissoja ja nalleja.


Monta isoa palaa, jotka sopii hyvin taustakankaiks. Tolle "vankinalle"kankaalle on jo muhimassa ajatus.


Kissakankaassa on myös hiiriä. Se on pussilakana, joten siitä riittää mooooneen peittoon.


Eilen ja tänään ahkeroin taas valmiiksi pari peittoa. Tämä hmmm versio (valmis numero 4) sai reunaansa siniset kantit.


Tässä takaa.


Näistä sävyistä tulee ihan meri mieleen (valmis numero 3).


Kanttina ruutupaitaa (en kyllä voi suositella flanellia ainakaan noin kapeaksi kantiksi) ja takana lahjalaatikosta löytynyttä meriaiheista kangasta. Piti heti tehdä tää valmiiks kun sopi niin hyvin aiheeseen. Toi peitto ei oikeesti ole noin kiero (pikkusen se on wonky), mutta jotenkin onnistuin kuvaamaan sen näyttämään yhdestä reunasta ihan vinolta.


Tässä vielä lähempää. (Sivuhuomautuksena; vein pikkusolun toista kertaa jo sängystä pissalle. Ihmettelin, että missäs vaiheessa se nyt on noin paljon illalla juonut... niin se lumipallo...)


Tällä kertaa ompelin molemmat kantit niin kuin kanttaminen on mulle joskus opetettu (tai joskus olen oppinut). Eli niin kun Tilkunviilaaja kommentoi edelliseen postiin. Nauha kiinni nurjalle ja tikkaus siististi oikealta. Se edellinen tikkaustapa tuli kokeiluun ameriikan blogeista. Mietin pitkään, että miksi siellä tehdään niin. Keksin kaksi vastausta. 1) Edellisen postauksen tyylillä tikkaus ei tule oikealla puolella kantin päälle. Se näyttää ehkä enemmän käsin tehdyltä. 2) Lukemani blogistit ovat usein long arm koneen omistajia, joten peiton ollessa rullissa kantin kiinnitys tapahtuu väkisinkin oikealle puolelle. 

Tikkaus näkyvästi oikealle on ehdottomasti ainakin omalla kohdalla varmempi ja nopeampi tapa. Osaanpahan nyt toisenkin... Kulmien kanssa takkuileville bongasin tänään taas oivan vinkin. Ainakin tänään toimi. Toki kangaskin oli mukavan ohutta niin ei tarvinnu painia kulmien kanssa pahasti muutenkaan. 

Peiton päällisiä ja tikattuja peittoja ilman reunoja on valmiina tällä hetkellä vielä 4. Nyt taitaa olla kuitenkin pakko heittää omat peitot välillä neulan alle, koska tämä aika kohti joulua alkaa uhkaavasti huveta. Pikkusolun runopeitto on vielä kokonaan tikkaamatta (enkä oo edes tehnyt kakkua siitä vielä!) ja joulupeitossakin on vielä tekemistä. Nyt palaan kuitenkin ikkunan ääreen kaakaon kanssa. Nauttikaa lumesta! Huomenna lumiukkoja...



1 kommentti:

  1. Kiitos kun tykkäsit paketista, kävi just niinkuin toivoinkin, kankaat pääsivät parempaan kotiin ja käyttöön.

    VastaaPoista