Seuraavan jämäprojektin elukka

Kun yhdelle tekee kissan niin toinen haluaa jotain myös. Tällä kertaa en halunnut tehdä kaivuria, vaan sain suostuteltua oravaan. Jotain hauskaa piti oheen keksiä, joten tässä ihan itse piirretty orava. Ekaa kertaa tein taskunkin neuleeseen! Neule on valmis, mutta ei vielä kuositeltu, joten sitä odotellessa tässä oravamaistiainen. Tähän jämäprojektiin piti jopa ostaa lankaa, koska olen onnistunut tuhoamaan varastoni lähes täysin yksivärisistä langoista. Tumma harmaa ja vaalean sininen tuli hankittua tätä varten. Laitan kuvan valmiista tuotoksesta jahka saan sen viimeisteltyä.

Kissaneule

Viimevuoden sukkamaratonilta jäi käteen aika paljon jämälankoja. Näin vuoden aluksi on hyvä vähän tehdä inventaariota, ja kenties pistää jämätkin käyttöön. Napsin kaapista yksiväriset jämät ja aloin pitkästä aikaa neuloa paitaa. Lapselle tosin, mutta paitaa kuitenkin. En suunnitellut mitään kohtaa projektista kovin tarkkaan. Väri vaihtui, kun edellinen loppui, ja kaikki ongelmat ratkottiin sitten kun niitä ilmaantui. Kokeilin myös neuloa intarsiakuvan, ja senkin heti pyöröneuleena... Tietenkin, miksi opetella jotain helpomman kautta... Syntyi raglanhihainen kissapaita. Voitte ihan itse päättää tuliko tästä hippikissa vai happokissa. Kissan yksityiskohdat ompelin päälle paidan valmistuttua. Sekoilin intarsian neulomisessa kissan ylemmän korvan ja kasvopuolen hoodeilla, mutta eipä sitä huomaa. Kuva on pinterestistä ja alareunan resoriin kokeilin neuloa helmineuletta väleihin. Siitä tuli ihan kiva yksityiskohta. Nyt sitten vaan toivotaan sitä talvea...

Ja koska yksi lapsista saa paidan, niin tiedän jo mitä teen seuraavaksi...

Jatkopalojen aika

Helmikuussa 2017 neuloin vanhimmalle lapselle villahousut. Lankana oli mahdollisimman monta jämäkerää 7 veljestä (ja muutama saman vahvuinen). Alla kuva alkuperäisistä (vähän oli parempi kamera näköjään käytössä silloin). Alunperin ajatus oli, että kun neuloo ylhäältä alas niin näitä voi sitten myöhemmin mukulan kasvaessa jatkaa. Ja niinhän siinä kävikin. Kolme talvea päästiin näillä, mutta nyt oli aika tehdä jatkopalat.

Jonkunmoisella käytöllä olleista housunpunteista oli hieman hidasta purkaa auki päättelykerrosta, mutta silmukka kerrallaan... Jatkoin ensin vähän (ja jopa päättelin), mutta kun rikkaruoho kokeili housuja niin päätin jatkaa vielä vähän enemmän. Josko näillä pidennetyillä versioilla mentäisiin taas pari talvea. Yläosa näyttää vielä sopivan suht hyvin, koska lapsi ei kasva paksuutta. Ainoastaan raajat venyvät n 10 cm vuodessa. Kohta nämä on polvista alaspäin joustinneuletta... Kiitän menneisyyden minääni hyvästä ja toimivasta ajatuksesta keväällä 2017! Keskimmäisellä lapsella on jo omat jatkohousut, mutta pienimmältä vielä puuttuu.

Kuusi lumimyrskyssä

Pussukkaompelukin on pikkuisen lähtenyt lapasesta. Kuusisukille tein kuusipussin. Kuusi lumimyrskyssä! Tietenkin näitä kankaita riitti tasan tähän pussukkaan... Koskaan ei tiedä mitä kangasta kannattaisi hamstrata enemmän. Mutta onneksi kankaita ja tilkkumalleja on paljon erilaisia, ei tämä viimeiseksi pussiksi jää. Seuraavat pussukat on jo jonossa ompelukoneella.

Kuusisukat ja vuoden tuotokset

Aloitin vuoden alussa kokoaikaisen työn (Huh! Siitäkin on kohta vuosi!). Kesäisin ei tee mieli neuloa, mutta muuten olen raahannut mukanani pientäkassia, jossa on neuleprojekti. Olen neulonut kahvitauoilla (koska en juo kahvia), kun odotan koulutaksia, illalla, aamulla, keskellä päivää kun on ollut hetki aikaa. Edistymistä on tapahtunut ihan mukavasti vuoden aikana. Pääasiassa neulon sukkia, koska niitä on helppo raahata mukana. Yksi saalikin on tullut neulottua, mutta se on odottanut viimeistelyä noin puoli vuotta. Viimeisin valmistunut pari on kuusisukat. Tämä on oma malli ja siitä piti ottaa muutama otto, mutta ihan kivat näistä tuli. Nämä on miesten kokoa ja mallinnettu ihan omassa jalassa. Siksi kärki näyttää oudolta kuvassa...

Ennen kuin ensimmäiset joululahjat lähtivät maailmalle oli pakko ottaa kuva. Sininen on näköjään kovin aliedustettu väri. Kävin jo ostamassa sinisen kerän. Ja myös punakirjavan. Ja toisen ruskea-oranssikirjavan. Joidenkin mielestä mulla saattaa olla ongelma. Mutta ainakin lämpimät varpaat.

Joulupusseja

1) Kattokruunu - wannabe peitto on ehkä puoliksi tikattu
2) Hirsimökkipeitto on kokonaan tikkaamatta
3) Ensi vuoden octoberfestien asua varten on nyt osa kankaista ja kaavat hankittu
4) 3 keskeneräistä neuletyötä puikoilla
5) yksi pari sukkia jo valmistunut
6) Jouluverhokappa ja kaksi tyynyä ommeltu
7) Joulupöytäliina saumuroitu päistä, mutta ei vielä päärmätty
8) Muutama joulupussi ommeltu
9) Polttopuut saatu vihdoin liiteriin
10) Enterorokkoa sairastettu neljän ihmisen voimin, myös minun

Siinäpä täys kymppi viimeaikojen tapahtumia. Ja mutta hei, numerona 11 vois olla myös, että sain vihdoin ja viimein saumurilla korjattua 4 miehen neulepaitaa. Heti sen jälkeen kun taas taistelin lankojen kanssa puoli tuntia. Ja kun ensin marinoin niitä paitoja noin puoli vuotta, kun en jaksanut heti alkaa toimeen.

Mutta tässä nyt kuitenkin näitä pusseja. Pupupussiin ei tullut tilkkublokkia koristeeksi, koska puput ei sellaisia somisteita tarvitse! Pääasiassa näihin piilotetaan (ylläri) taas sukkia. Isoinpaan mahtuu toki muutakin. Toivottavasti vastaanottajat hoksaavat kierrättää lahjapussia eteenpäin. Tai pitävät edes sukkien säilytyspussina. Tämä oli tälläistä pikkuompelua, joka meinasi lähteä lapasesta. Onneksi ostan aina niin vähän kangasta kerrallaan, että piti lopettaa tarpeeksi isojen palojen puutteessa. Joskus toiste sitten niitä scrappy versioita.

Kattokruunu - paitsi että ei sittenkään

Minulla on ollut pitkän aikaa tavoitteena ommella kattokruunu/kristallikruunumallilla tilkkutyö (chandelier). Joululahjaksi sain kivoja kankaita, joita en halunnut heti pilkkoa ihan pieniksi palasiksi. Tämä malli sopii isompien kangaspalojen esittelyyn, joten lähdin tekemään. En halunnut laittaa värikkäiden kankaiden pariksi minulle perniteistä valkoista, vaan ihan jotain muuta. Avasin suuni sopivasti kangaskaupassa, ja tilkkukankaiden pariksi löytyi rami. Kangas on pellavan tyylistä, mutta tehty toisesta kuitukasvista. Kallistakaan se ei ollut, joten win win. Kun sain blokit valmiiksi aloin tietysti latoa niitä lattialle. Kruunumalli vaan ei nyt paloille sopinutkaan, vaan ne halusivat väkisin järjestäytyä toiseen muotoon. Ei siinä mitään, vähemmän tarvitsin ramia tähän malliin. Blokit ovat odottaneet vuoroaan valmiina koko kesän, mutta vasta nyt sain ne ommeltua yhteen.

Sateisen ilman takia jouduin kuvaamaan sisällä. Tässä valaistuksessa kamera näköjään bongaa nuo kaksi tummempaa blokkia tosi hyvin esiin. Ihan noin suuri kontrasti ei livenä ole, mutta kyllähän ne on "se jokin" tässä tilkkupinnassa.

Jossain vaiheessa kesää iski vain tarve ommella sen kummemmin ajattelematta. Kaivoin jämälaatikosta sopivia paloja ja aloin tehdä hirsimökkejä. Meinasin jo lopettaa kahden kierroksen jälkeen, mutta sitten kaivoin pidempiä kankaita esiin ja jatkoin vielä kierroksen. Tässä kokeilussa kumpaa taustakangasta käyttäisin välikaitaleisiin. Taidan mennä mustalla, koska siitä kaikki blokit erottuvat selvästi. Tässäkään en halunnut käyttää nyt valkoista, enkä harmaatakaan, kun juuri tuo kruunupinta on harmaalla.

Ompelukelejä näyttäisi pukkaavan. Saa nähdä löytyykö aikaa...