tiistai 27. tammikuuta 2015

Lankaa ulos, kangasta sisään

Tässä on viimeaikoina taas ompelukone käynyt jokseenkin ahkeraan. Tikkausjalan alla on kukkapeitto. Kaikki kukkien terälehdet on tikattu, lehdistä on tikattu noin 1/3 ja kukkien keskustat ja muut valkoset täytepalat on vielä tikkaamatta. Tässä pieni kiusauspala takapuolelta.


Kävin tänään taas paikallisessa Eurokankaassa pettymässä. Aina meen sinne täynnä toivoa, mutta harvemmin mitään löydän. Kauempana olevasta Eurokankaasta taas jokunen päivä sitten... Vaikka ja mitä! Aikataulu oli tiukka, ehkä onneksi, koska palalaariin oli varmaan juuri saapunut uutta täytettä. Sini-turkoosi siksakraita on Riley Blakea (vissiin joku kovakin nimi rapakon takana) ja sitä otin metrin palan. Siitä on suunnitteilla mahdollisesti kanttia ja takaosaa yhteen suunnitelmaan. Vihreitä ja keltasia otin, koska niitä oli. Punavihreäraidallista kangasta suunnittelin kantiksi kukkapenkkiini, mutta katsotaan nyt. Ostin sen ihan mututuntumalla, enkä ole vielä mallintanut peittoon. Tossa pienikuvioisessa vihreessä on muuten meduusoita (tai mustekaloja). Ne oli niin söpöjä, että otin kankaan ihan sen takia.


Harvemmin enää neulon sukkia jos ei ole ollenkaan inspiraatiota. Varastossa on sen verran, että sieltä yleensä löytyy jos äkkiä tarvitaan. Oon todennu monta kertaa, että kyllä se inspis sieltä tulee vähintään kerran vuodessa. Se aika on näköjään nyt. Piti kaivaa puikot esiin ja tehdä pitsisukat. Mallina on riikinkukko ja lankana seiskaveikka. Pinkkiä jatkoin vaaleansinisellä. Ehkä vähän yllättävä väriyhdistelmä, mutta paras mitä varastoista löytyi. Pitää yrittää taas varastoa vähän pienentää... Kommunistisukka on vielä vailla paria, mutta ne on menossa pikkusolulle. Sukat on polvimittaset ja sen verran reilut, että mennee vielä ensivuonnakin. Terässä on pientä kirjoneuleen poikastakin pohjan puolella. Muuten mallina on vanha ja hyväksi havaittu valepalmikko. Tarkotuksena oli tehdä koko matkalta puna-keltaraitaset sukat, mutta keltasta olikin tosi vähän. Siispä kommunismiin kevyesti vivahtavat polvisukat.


Muuten onkin sitten ollut ilmassa taas luomisen tuskaa. Ideoita on pää täynnä ja pian paperitkin. Tilkkujuttuja oon suunnitellu jo pitkäksi jonoksi asti ja eilen taas näin uuden hienon mallin. Ahdistaa kun ei ehdi toteuttaa. Vaatteita muksuille ja näitä sukkiakin pukkais. Koskahan ois äidin käsityöviikko? Joku muu vois laittaa ruuatkin niin vois vaan käydä kääntymässä ruokapöydässä ja käyttää kaiken muun ajan käsitöihin. Vaikka eihän se työjono taida ikinä loppua, vaikka kuinka tekis...

3 kommenttia:

  1. Mullakin on töitä jonoks asti. Ostin just kangasta feresiä varten ja mukuloille on leikattuna kasa vaatteita. Ko vaan sais niitä ommeltua. Ompelukurssilla oli opettaja kipee ja sen jälkeen mää itte. Kerran oon päässyt ompelemaan tänä vuonna. Mut jos tännään illalla sais jottain aikaseks.

    VastaaPoista
  2. Hyvät kankaat. Kiitos haasteesta. Vastasin siihen blogikirjoituksessani http://tilkunviilaaja.blogspot.fi/2015/01/11-faktaa.html - varmaan haluat nähdä, mitä vastasin kysymyksiisi!

    VastaaPoista
  3. Hyvät ostokset! Ja taas niin hienot tikkaukset! Haasteeseen vastaaminen on vireillä...

    VastaaPoista