Meidän eka laps ei edelleenkään puhu. Ollaan jääty paitsi kaikesta siihen liittyvästä kivasta. Sitä otetaan takasin pikkukakkosen kanssa. Tällä viikolla ollaan opetettu pojalle bonjour madam ilmaisua. Hallussa on jo vesi hiiset, ärrät orren ympärillä (paitsi että ärrää ei oikeesti vielä tuu), mustan kissan posket jne. Myös mummilasta lähtiessä saattaa tulla vi ses. Kakkosversio pulputtaa kun papupata. Jatkuvaan kommenttiraitaan liittyy myös vaativaa huutamista, jos itse ei heti huomaa toistaa sanaa. Hauskaa tässä on se, että jotkut sanat ei kuitenkaan harjoittelusta huolimatta tule vielä ihan oikein. Mun mielestä ne vaan kuullostaan niin söpöiltä. Tässä vähän sanakirjaa.
pakkuma=porkkana
binoma=peruna
mettuttu=leppäkerttu
manini=banaani
pakkia=paprika
netkaniini=nektariini
rypepäpe=rypäleitä
taatanalla=kaatamalla
kakki=takki
haisia=muurahaisia
häkki=hämähäkki
poikia=pyykkipoikia
pepsis=reppis (reppupäivä eli hoitopäivä)
tatut=katuvalot
Tässä yhden toimivan aivosolun ajatuksia ja tekeleitä. Aivosolun päiviin kuuluu viihdetoimiston pyörittäminen kolmelle pienelle lapselle, askartelu ja käsityöt. Hurahdan uusiin käsityöjuttuihin ja tekniikoihin aina täysillä. Käsitöitä on tullut väkerrettyä itseni ja läheisten iloksi jo yli 25 vuotta.
lauantai 26. syyskuuta 2015
perjantai 25. syyskuuta 2015
Leppishousut - Lady Bug Pants
Tänään aamulla, kun pikkusolu oli lähdössä päikkyyn, ilmeni, että sillä ei oo YHTÄÄN puhtaita varahousuja. Yhdet melkeinpuhtaat saatiin jalkaan ja pikkuveljelle jo siirretyt pöksyt päätyi varahousuiksi. Mun listalla keikkui numerolla 14 parit valmiiksleikatut housut. Tänään sain sitte itteäni niskasta kiinni ja surauttelin ne. Että olis sit ees iltapäivällä puhtaat housut...
This mornig as my daughter was getting ready to leave for daycare I noticed that she didn't have a single pair of clean spare pants. At least she got one pair (that was fairly clean) to put on, but I had to take back some pants that were already given to our second child... My WIP list included 2 pairs of pants that were already cut. So, finally this morning I got round to sewing them together. At least she had clean clothes to come home to...
Ihan vaan parit perushousut. Mulla ei ollu punasta resoria, joten laitoin tummanpunasiin housuihin mustaa. Nää on aika tiukat, mutta koska kangas joustaa niin ei haittaa.
Ta-daa. Just some basic pants. I didn't have red ribbing, so I used black instead. These are quite tight, but they are stretchy so it's fine.
This mornig as my daughter was getting ready to leave for daycare I noticed that she didn't have a single pair of clean spare pants. At least she got one pair (that was fairly clean) to put on, but I had to take back some pants that were already given to our second child... My WIP list included 2 pairs of pants that were already cut. So, finally this morning I got round to sewing them together. At least she had clean clothes to come home to...
Ihan vaan parit perushousut. Mulla ei ollu punasta resoria, joten laitoin tummanpunasiin housuihin mustaa. Nää on aika tiukat, mutta koska kangas joustaa niin ei haittaa.
Ta-daa. Just some basic pants. I didn't have red ribbing, so I used black instead. These are quite tight, but they are stretchy so it's fine.
Yks pikkusolun lempi elukas on leppäkerttu. Kun kattelin tota punasta ja mustaa niin mun oli aivan pakko laittaa muutama pilkku takapuolelle.
One of my daughter's favorite animals is a ladybug. So when I saw the black and red combination I just couldn't help myself. I had to add some dots on the backside.
Sitten kun vihdoin päästiin kotiin ja pyysin pikkusolua kokeilemaan uusia housuja (että osuko taas lähellekään koon kanssa jne) niin eihän se niitä pinkkejä edes halunnu kokeilla. Sen ilme kyllä pelasti taas meikäläisen koko viikon ja ehkä koko vaateompeluharrastuksen. Ompelin noita pilkkuja vähän jopa huonolla omallatunnolla, kun jotenkin iski syyllisyys siitä, että puen lastani ihan pöhkösti. Mutta sitten kun näin ne kirkkaat silmät niin taas palautu mieleen, että niin, se on laps. Vajaa neljä vuotta. Se tykkää tollasesta. Ihan oikeesti. Se ei halunnu ottaa niitä housuja pois koko iltana.
When we finally got home I asked her to try on the new pants (to see if they were even remotely the right size etc). When she saw these bug pants she didn't give a damn about the pink ones. Here face just made my whole week and probably saved my garment sewing hobby. I felt kind of guilty sewing on those spots, cuz I felt I was dressing my child kinda goofy. But when I saw her eyes light up I was again reminded that she's a kid. Not even 4 years old yet. She likes this kind of stuff. Really. She didn't want to take off her new pants at all.
Saattaa olla, että joudun lisäämään resorin vyötärölle, kun housut vähän valuu, mutta katsotaan nyt kun on vähän käytössä venyneet.
I might have to add ribbing to the waist to make them a little higher, since the pants don't stay up properly, but I'll have to see once she has had some time to break them in.
Erinomaista perjantai-iltaa - Happy Friday!
torstai 24. syyskuuta 2015
Lempparit ja sit ei niin lempparit
Tilkunviilaaja esitteli blogissaan hiljattain lempparikankaansa ja sitten ne "mitä ihmettä ajattelin" tapaukset. Musta niitä oli hauska lukea joten pöllin idean omaan käyttööni. Tässä tulee siis meikäläisen kovaa vauhtia kasvavasta kangasvalikoimasta top 5 lempparit ja top 5 ei niin lempparit.
Tässä ekana lempparit. Ylärivin kukat ja ketut on olleet jo tilkkutyökäytössä. Kukkakangas parissakin työssä. Se on ehkä mun kaikkienaikojen suosikki. Kettukangaassa on hyvä värien kontrasti ja taustan harmaa on kivaa sävyä. Siihen oli helppo yhdistää mm. vihreää. Keskellä olevat siniset on ostettu kanttaustarkotukseen. Vasemmanpuoleista sinistä ostin ensin pienemmän palan ja se onkin jo päätynyt yhteen peittoon. Alimmaisena oleva vihreä on nyt vaan se mun Tula Pink löytö palalaarista.
Tässä ekana lempparit. Ylärivin kukat ja ketut on olleet jo tilkkutyökäytössä. Kukkakangas parissakin työssä. Se on ehkä mun kaikkienaikojen suosikki. Kettukangaassa on hyvä värien kontrasti ja taustan harmaa on kivaa sävyä. Siihen oli helppo yhdistää mm. vihreää. Keskellä olevat siniset on ostettu kanttaustarkotukseen. Vasemmanpuoleista sinistä ostin ensin pienemmän palan ja se onkin jo päätynyt yhteen peittoon. Alimmaisena oleva vihreä on nyt vaan se mun Tula Pink löytö palalaarista.
Ja tässä sitten näitä whaaaaat tapauksia. Ylimmäinen mustavalkonen... periaatteessa hyvä idea, mutta tästä tulee vaan päänsärky. Keskirivin eläimet on sinänsä ihan kivat, mutta ehkä vähän vaikea yhdistää mihinkään. Lastenpeittoon ne sopii... Alarivin kukat on parista FQ bundlesta. En olis niitä ostanu, ellei olis ollu siinä mukana... En tiiä mihin käyttäsin, kun niitä on vaan nää kaks. Jos ois enemmän niin vois lähtee aikamatkalle johonkin menneisiin vuosikymmeniin. Kai ne vois johonkin taustaan tunkea.
Tässäpä nämä mun aarteet. Vahinkoja sattuu, mutta onneks myös niitä onnistumisiakin. Kangasvarastoa läpikäydessä pitäis kyllä varmaan vähän rajottaa. Mut ens viikon on vielä voimassa Eurokankaan ale kupongit. Ehkä sit.
tiistai 22. syyskuuta 2015
Näytä sun neulatyyny!
Crazy mom quiltsin Amanda Jean järjesti oman kangaskokoelmansa julkaisun kunniaksi virtuaaliset neulatyynybileet. Menneitä ja tulevia neulatyynyjä voit ihailla vaikka tätä kautta. Näiden kinkereiden takia tuli katteltua omaa neulatyynyä vähän tarkemmin. Oon tehny sen ala-asteella koulussa. Muistaakseni kolmannella. Ysärivihreä kangas ja pikkutytölle sopivat puput ja tiput... Niistä on mun neulatyyny tehty. Se on palvellut kaikki nämä vuodet ja jatkaa vahvaa suoritusta edelleen. En tiedä mikä vintagen raja on, mutta ikää tällä tyynyllä on jo reilu 20 vuotta! Mulla on ollut käytössä toinenkin, mutta se on tällä hetkellä jossain varmassa tallessa... Se on kankaasta päätellen tehty yläasteella. Tässä tämä meikäläisen työjuhta on koko komeudessaan. Aika söpö. Ja ennen kaikkea tarpeellinen.
Haastankin kaikki ompelijat! Näytä sun neulatyyny(t)!
maanantai 21. syyskuuta 2015
Yleisön pyynnöstä
Ulkokuvia pienestä kukkapeitosta. Nyt tuleekin sitten useampi kuva. Kävin taas vähän pidemmällä kuvaamassa. Harmittavasti kaikki ei onnistuneet, kun oli niin kirkasta, että kamerasta ei paikan päällä nähnyt kunnolla millainen tuli. Noh, näillä mennään!
Tää eka kuva on varjossa otettu, joten tikkaukset ei näy kunnolla. Värit kuitenkin aika hyvin.
Tää eka kuva on varjossa otettu, joten tikkaukset ei näy kunnolla. Värit kuitenkin aika hyvin.
Auringossa näkyy tikkauksetkin! Näistä kuvista opin, että sivuauringossa näyttää peitot parhaalta. Tulee sopivasti varjoa tikkauksista. Vrt. ekassa kuvassa koko peitto varjossa ja vikassa suoraa auringonpaisteessa. Kappas, kun taas opin uutta! Ja nyt haluan mennä uudestaan kuvaamaan kaikenlaisia peittoja...
Olisko joku tällänen kuva tilkkulehtikelpoinen? (Aiheesta keskustelua esim. Tilkunviilaajan blogissa. Itsellänikin siis lusikka syvällä sopassa.)
sunnuntai 20. syyskuuta 2015
Keltainen hartiahuivi
Hiphei. Neuloin tätä puikot sauhuten ja ranteet kipeenä. Mutta, kaikki loppuu aikanaan ja niin myös valmistui uusi hartiahuivini. Tässä se on pingotettavana olohuoneen lattialla. Ei varmaan ollenkaan haittaa, että viikonloppuaamuna olkkarin matto on täynnä nuppineuloja... Pitää varmaan vielä laskea varmuuden vuoks, että montako niitä on.
11. Miesten sukat kolmella langalla. Ei. Enää, Ikinä. Toinen sukka valmiina ja toinen kiilakavennuksessa menossa. Yksi lanka saattaa loppua kesken (!). Valmis
Extraprojektina sadesuoja. Valmis
Malli olis sannu olla inansa leveämpi, mutta samalla vähän matalampi. Mutta kyllä tämä ihan asiansa ajaa, eli varmasti päätyy käyttöön. Huivi neulottiin pitkän reunan keskeltä alkaen ja sen kokoa oli tosi vaikea hahmottaa kesken matkaa siinä lyhyehköllä pyöröpuikolla.
Tähän ei ihan tullu niin jyrkkiä aaltoja reunaan kun olisin ehkä halunnut, mutta ehkä ens kerralla. Nämäkin aallot on kyllä pääasiassa tehty neuloilla venyttämällä, mutta ei se haittaa.
Niin, ja siitä listasta pitää varmaan nyt ottaa päivitetty versio.
1. Hartiahuivi. Valmis
2. Tilaustyö. Pitsiverhomuokkaus. Pari tuntia vyön alla. Pari tuntia ainakin vielä edessä. Kolme tuntia tehtynä, ehkä 1,5 vielä jäljellä.
3. Karapeitto. Palat leikattuna tilkkupintaan.
4. Jämäpalapeitto. Vasta aloitettu.
5. Virkattu matto. Piti tulla siskolle, mutta laitto lusikat jakoon, joten en tiedä mihin tulee. Riemun kirjava, ei nyt kovaa rutistusta vaille enää.
6. Lippunauhatilkkupinta valmiina. Odottaa vanua, taustaa ja tikkausta. Odottaa tikkausta.
8. Liukuväritilkkupinta valmiina. Odottaa vanua, taustaa ja tikkausta. Valmis
9. Enkelitilkkutyö aloitettu. Paper piecing on työlästä ja tylsää. Odottaa inspiraatiota ja ehkä myös uutta suunnitelmaa.
10. Virkattu tunika. Into lopahti kun en saanut hihoja sopimaan. Hihoja ja reunavirkkauksia vailla.
12. Merkattava pöytäliina, ikuisuusprojekti. Neljäs vuosi kohta täynnä. Välillä ehtii tätäkin, mutta harvemmin kyllä.
13. Lahjotuspeittoja
14. Muutamat pikkusolulle valmiiks leikatut housut odottamassa ompelua.
15. Neulakintaat
Eli kokonaista kolme valmista (+ lisänä ohituskaistaa tullut sadesuoja)! Ja muutamaa muutakin edistetty. Toki, listalle pitänee lisätä...
Sininen tähtipeitto. Odottaa vanua, taustaa ja tikkausta.
Musta tähtipeitto. Odottaa vanua, taustaa ja tikkausta.
Kokonaisuudessaan kuitenkin vain 14 keskeneräistä, joten se on yksi vähemmän kuin viime listauksessa. Paranemaan päin!
lauantai 19. syyskuuta 2015
Mä vaan ihan äkkiä teen - sadesuoja
Me hankittiin vähän aikaa sitten isompi peräkärry muksuille pyörän perään. En tilannu siihen sadesuojaa, koska ajattelin kankaan kestävän vähän sadetta. Käytössä tämä on osoittautunut hyvinkin vääräksi luuloksi. Siispä Eurokankaan palalaarista ulkoilukangasta vitosella ja ompelukone laulamaan. Ongelmana ainakin tähän mennessä on ollut se, että katon ompeleista ja harvasta kankaasta tihkuu vettä läpi. Sen takia sadesuoja on nyt vaan katon peittävä. En myöskään halunnut peittää kaikkia ikkunoita sivulle, koska sieltä muksut näkee parhaiten maisemia.
Suoja on tehty noin 1,5 m pätkästä noin 85 cm leveää pinnoitettua ulkoilukangasta. Pyöristin kulmat ja ompelin ympäri kuminauhakujan. Oli muuten maailman vaikein kuja pujottaa sitä nauhaa! Ens kerralla pitää muistaa saman tien ommella se kumppari reunaan kiini. Pinnoite on niin tahmeaa, että hakaneula ei menannu millään kulkea läpi. Sormet verillä voittoon ja ta daa. Kun kärry on parkissa, suojan voi vetää etuluukun yli.
Suoja on tehty noin 1,5 m pätkästä noin 85 cm leveää pinnoitettua ulkoilukangasta. Pyöristin kulmat ja ompelin ympäri kuminauhakujan. Oli muuten maailman vaikein kuja pujottaa sitä nauhaa! Ens kerralla pitää muistaa saman tien ommella se kumppari reunaan kiini. Pinnoite on niin tahmeaa, että hakaneula ei menannu millään kulkea läpi. Sormet verillä voittoon ja ta daa. Kun kärry on parkissa, suojan voi vetää etuluukun yli.
Tai jos jostain syystä haluaa blokata muksuilta hapen lisäksi myös näkymät niin tämä on hyvä vaihtoehto.
Suojaa voi pitää myös näin, jolloin kärrystä näkee ulos, mutta katto ja takaluukku ovat sateelta suojassa.
Tai jos haluaa käyttää kärryä työntöversiona ja suojata takaluukun kunnolla niin tämäkin on vaihtoehto. Kappas, lattialla on juustoa. Lavastettu kuva lapsiperheen kodista.
Viimeinen versio edestäpäin näyttää tältä.
En vielä tiedä pysyykö tämä hurjassa vauhdissa hyvin paikoillaan, mutta pitänee parille ekalle retkelle laittaa joku tumppunipsu varmistamaan, että suoja tulee mukana kotiin asti. Ei muuta kun kovaa ajoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)