Vielä yksi tilkkupinta

Nyt kun sato taas lunta niin pääsin kuvaamaan tän viimisen neliöistä tehdyn tilkkupinnan. Niin kun ne edellisetkin, tämä jää odottamaan vanuvajauksen ratkeamista.

Muuten alkaakin joulupaniikki pikkuhiljaa löytyä. Eilen pilkoin kankaat pariin hello kitty tyynyliinaan. Ei oo iso ompelu, joten jos sen verran vaikka ehtis vielä joulupaketteja varten. Keksin myös eilen, että haluan iso(mma)n kuusen tänä vuonna. Oikeen. Tähän mennessä on menty monta vuotta pienellä muovikuusella. Kuusi olis jo, mutta mm jalka ja koristeet puuttuu. En tiiä ehdinkö tehdä alusmattoa täks jouluks... ehkä en. Onneks olin kesällä viisas ja neuloin sukkia valmiiks. Niitä on nyt ollu hyvä laittaa pakettiin. Pikkukakkosen toinen villasukka on kyllä edelleen kateissa. Se on tainnu kohdata mustan aukon jossain meidän olohuoneen nurkilla.

Työhommat on lähteny käyntiin ihan sujuvasti. Onkin yllärinä tuttua hommaa niin pääsee aika nopeesti sisään. Oon tehny nyt töitä yhden päivän viikossa ja loput pääasiassa iltasin kun lapset on nukkumassa. Eipä siinä sitten paljon jää harrasteluille aikaa, mutta toisaalta homma on ollu ihan kivaa niin ei tarvii mitenkään pakottautua tekeen ja jaksaa hyvin. Ens viikolla se joulu sitten kai taas on. Hauskaa loppukiriä!

Piirtelyä

Heippa vaan kaikille. Ei mun pitäny mitään taukoo pitää, mutta pidin näköjään vähän kuitenkin. Syytän kaiken maailman synttäreitä ja karonkkaa, mitä tässä on viime aikoina juhlistettu. Ja kaiken lisäks mun 4 kk puhelinhäiriköinti tuotti viimein juuri nyt tulosta ja tällä viikolla allekirjotin osa-aikasen työsopparin. Parasta siinä on se, että voin tehdä työt kotoa eikä tarvii laittaa pikkukakkosta hoitoon. Saatan ottaa sille jokusen irtopäivän, kun mankuu välillä siskonsa perään päikkyyn, mutta muuten hengataan vielä kotona. Oon jo vähän lueskellu netistä uutta jutta, mutta ens viikolla alkaa kunnolla työt ihan opastuksen kanssa.

Tosiaan vietettiin lapsen synttäreitä ja hankittiin sille lahjaksi magneettipiirustuslauta. Noh, kaivuri on ollu enemmän käytössä, joten piirtäminen on jääny äidille. Mää oon ny piirustellu tikkauskuvioita. Harjotellu niitä höyheniä...

En tiiä mitä riikinkukon pyrstöhaivenia nää on...

Mun lemppari höyhenmalli on tämä koukkuhöyhen.

Menee tämä perinteinenkin (heirloom feather?), mutta ehkä tähän pitäs lisätä jotain kiepautusta tuonne sisälle, että olis enemmän mun näkönen.

Tän tyylistä oon joskus jo tikannutkin.

Tätä sydänmallia pitää vähän vielä harjotella, mutta uskoisin sen päätyvän vielä joskus jonkun peiton pintaan.

Tällästä poutapilveä oon myös jo tehnyt pariinkin otteeseen.

Ehkä seuraavaksi enemmän ukkospilveä?

Suunnilleen tälläseen näkymään törmäsin vähän aikaa sitten mäkkärin autokaistalla. Siinä kaistan vieressä oli puska, joka näytti nyt syksyllä about tältä.

Edellisestä vähän jalostettuna ilotulitus.

Pitää varmaan mennä ostaan ihan itelle tollanen piirustusjuttu. Noihin väreihin ei sitten muuten voi tässä vaikuttaa... Käsitöitä en sitte oo tehnykkään. Yhtään mitään. Haetaan sitä joulunaluspaniikkia päälle niin ehkä sit. Kiitos kaikille kivoista kommenteista edellisen postauksen tilkkupinta- ja lumikuviin.

Älytöntä ompelua

Ei oo oikein tullu mitään käsityöhommia tehtyä nyt. Ulkoilu kauniissa talvisäässä on ehkä vienyt vapaa-ajan, koska talvi on kohta (huomenna) taas peruttu. Keskeneräsiä töitä on paljon, joten ihan mitään uutta en ole alottanu. Leikkelin jo ajat sitten lahjotuskankaista 15x15 neliöitä ja aloin nyt älyttömästi eli aivot narikkaan tyyliin ommella niitä yhteen. Asettelin lattialle yhden pikkupeiton kerrallaan ja ompelin kasaan. Yks ketjuompelu on vielä ompelukoneessa, mutta 4 peiton pintaa kuvasin tänään, kun oli vielä lunta. Yhteensä 168 neliöö ommeltuna näissä peitoissa. Jee. Nämä menee nyt varastoon, koska vanua ei ole. Katsotaan mistä sitä saan ja koska. 

Tässä vähän viileämpää tunnelmaa ja kivoja eläinkuvia.

Ruskeaa, sinistä ja pieni ripaus punaista.

Kukkasia ja perhosia.

Punaisia kukkia, mansikoita, ja mukana muutama ankka ja nalle. Kesäistä tunnelmaa.

Pakollinen kuva tilkuista puussa. Kyllä talvi vaan kaunista aikaa kun on oikeasti lunta.

Tilkut rivissä aidalla.

Ehdin aamulla kuvaamaan tilkut ulkona, mutta ei mun kuvauspaikalle ihan aurinko kerennyt kääntyä. Oli silti pakko kuvata vähän kaunista auringonpaistettakin. Vaikka se yltikin vaan puiden latvoihin.

Tämäkin oli niin hieno asetelma. Otin kuvan muistiin tästä hienosta päivästä.

Vein tänään Tampereen konttiin 2 tähtipeittoa ja yhden väriliukupeiton. Pistin ne menemään vastaanottokeskuksiin yhden vauvan talvihaalarin ja pienen vaatekasan kanssa. Kohta on 6 lahjotuspeittoa ilman vanua odottamassa tikkausta. Ehkä ens vuodelle tulee lentävä lähtö sillä saralla. Pikkuhiljaa täytyy keskittyä jouluompeluksiin ja sen jälkeen viedä kone huoltoon.

Remppa on kohta ohi!

Toivottavasti! Tässä on nyt värkätty kattoremppaa ja ikkunaremppaa peräkkäin ja vähän päällekäinkin. Lasten kanssa on pitäny olla evakossa, koska kotona ei oo voinu nukkua päiväunia, tai ikkunarempan aikaan edes olla. Kattoa tehtiin talkootyyliin ja meikäläisen isä oli SUUUUURI apu. Samoin tietty äiti ja toisenkin puolen lasten mummola, jossa muksut oli syömässä ja nukkumassa monta viikonloppua. Ikkunat tuli ulkopuolisten toimesta asennettuna. Asentajia tulikin kerralla sitten neljä ja pistivät koko huushollin hyrskyn myrskyn noin 15 minuutissa. Pistivät sen kyllä takasin kasaankin yhdessä päivässä. Viimeistelyt vei toisen päivän, mutta sillon saatiin jo olla kotona laittamassa tavaroita sisällä paikalleen.

Katosta ei nyt oo kuvia, mutta aiempi katto oli myrkynvihreäksi palanut, ennen ruskea profiilipeltikatto. Nyt on ruskea profiilipeltikatto. Ikkunoista nappasin pari kuvaa, mutta jälkeen kuva piti ottaa eri huoneesta, kun muksut on jo nukkumassa. Ehkä pääsette kuitenkin jyvälle muutoksesta. Kun tulin ikkunaremppapäivänä iltapäivällä kotiin niin oli ihan ku ois tullu uuteen kotiin. Uusi koti, mutta hiukan halvemmalla kuin oikeasti uus koti...

Tässä meidän ikkunamallia ja väritystä ennen remppaa. Ehtaa kasaria.

Ja tässä jälkeen. Sanotaanko, että huusholli hiukan vaaleni. Eka on lasten makkarista ja toka työhuoneesta, joten iso ja pieni ikkuna on eri päin, mutta saman näköset setit oli ja on nytkin molemmissa.

Siivoamisessa riitti kyllä askaretta ennen ja jälkeen, mutta nyt ollaan ehkä jo voiton puolella. Laitoin muksuille tänään verhotangot ja verhot, mutta muun kämpän kohdalla on vielä mietintämyssy päässä, että laitanko verhoja ollenkaan. Ehkä niitä kohta jo kaipaakin, mutta nyt nautin tästä avaruudesta ja valkeudesta hetken. Savupiipun ympäriltä puuttuu vielä pellit, mutta sitten onkin hommat paketissa tältä erää. Toivottavasti pellitys tapahtuu huomenissa.

Kettujen talviyö - A Finished Quilt

Sain ajoissa valmiiksi Kettujen talviyö -peiton. Pestynä, kuivana ja laputettuna; ja toimitettuna tänään. Tikkaus onnistui mielestäni tosi hyvin, samoin kanttikangas iski makuhermoon aivan erityisesti tällä kertaa. Tikkausmallissa voi nähdä tähtiä, lumihiutaleita tai pieniä valoja. Sopii hyvin peiton teemaan. Peiton koko on 90 cm * 110 cm, eli hieman kookas ihan pikkuvauvalle, mutta silloin menee kaksinkerroin. Riittävän iso, että sitä voi käyttää vähän isommallakin lapsella. En ehtiny kuvata peittoa ulkona. Tausta on oikeasti tummansininen vaikka kuvassa näyttääkin hieman violetilta.

I finished my Winter night of foxes -quilt just in time. I had to deliver it today. It was washed, dried (on a line) and labeled yesterday. I really like my quilting design on this one. It's stars, little lights and snowflakes all in one. All of them go with the theme of the quilt. The quilt is 90 cm * 110 cm, so a little big for an infant, but big enough to last a bit longer with the baby. I didn't have time to take pictures outside before delivery... The backing is really navy blue even though it looks a bit purpleish on the picture.

Hushållstroll

Kaikki kauemmin blogia seuranneet on varmaan huomanneet uuden ahkeran lukijani. Nimimerkillä Anonyymi tulee kommenttia ihailtavan sinnikkäästi ja vielä kommentin kommenttiakin. Kohtahan täällä on jo keskustelu pystyssä. Jes! Kiva huomata, että kirjoitan mielenkiintoisista asioista ja tekstejäni jaksetaan seurata, ja vielä palatakin samaan postaukseen katsomaan kommentit. Mietin, josko laittaisin kommentteihin pakollisen rekisteröitymisen, mutta tulin siihen tulokseen, että en laita. Sillä en saavuttaisi muuta, kun ehkä vahvistuksen sille, että kaikki kommentit on samalta tyypiltä. Ja se on oikeastaan ihan sama onko vai ei.

Sitäpaitsi, tässähän tulee ihan imarreltu olo, koska kaikilla suurilla bloggaajilla on omat trollinsa. Vähän niin kun saunatonttu, mutta sellanen hushållstroll. Tervetuloa vaan matkalle mukaan jokainen tonttu ja trolli! Mr. solu odottaa näitä Anonyymin kommentteja aina todella innokkaana. Saattaa olla, että päästän sen joskus vastaamaan. Hui. Se mua on vaan vähän jääny mietityttään, että kun on niin takakiree niin onko myös edestä kiree vai löysä? Voi olla, että se ei selviä koskaan...

Käsityörintamalla iski tänään viimeinkin paniikki päälle. Sain päivällä puhelun, että ikkunaremppa alkaa ens maanantaina aamu kasilta. (Paria viikkoa ennen arvioitua ajankohtaa.) Kääk. Se sohva on edelleen siirtämättä ikkunan edestä, puhumattakaan niistä kaikista kodinhoitohuoneen kaapistoista, verhotangoista, työpöydistä jne. Eikä me olla viikonloppuna paljo kotona. Raivata pitää siis jo viikolla, mutta kun perjantaiks olis yks tikkausdediskin. Toki, se taitaa olla kyllä oikeesti jo huomisen dedis, koska haluan pestä peiton ennen sen antamista ja sen pitää olla kuiva pe aamulla. Hee hee, hyvin kerkee. Tänään tikkasin toisen peiton reunat ympäri niin, että sain tarpeeks hakaneuloja vapautettua tähän kiirellisempään työhön.

Tässä pientä maistiaista.

Joskus, kun tarpeeks kyselee, niin vähän onnistaa. Sain ostettua kohtuuhintaan ennakkoliput kässämessuille. Näillä pääsee vaikka joka päivä! Perjantaina heti aamusta on parin kaverin kanssa sitten suuntana tungos ja hamstraus(?). Ketäs muita on tulossa?

Luovuus hengittää

Ja luovuus hengähtää. Vähän aikaa sitten tuli puskettua to do listaa raivolla lyhyemmäksi. Kai se oli sitten sitä luovuuden ulsohengitystä. Nyt on pitäny vähän vetää henkeä sisäänpäin. Paljon ideoita, mutta ei jaksamista toteuttaa niitä. Välillä vähän jotain eteenpäin. Ja uusia aloituksia. Meillä on myös menossa kattoremontti, ja koska ollaan tiukalla budjetilla liikkeellä niin omaakin panostusta pitää pistää sekaan. Lisäksi viikonloppuisin pitää muksut järjestää päiväunille evakkoon, koska naulapyssyn paukkeessa kukaan ei kotona nuku. Ei tosin mummollakaan ainakaan pikkukakkonen viime sunnuntaina...

Ikkunaremppaan pitää myös valmistautua. Koko huushollista pitää siivota ikkunoiden edestä vähintään metrin siivu tyhjäksi. Se on kohtuu helppoa olohuoneessa, kun siirtää sohvan metrin irti ikkunaseinästä. Mutta sitten esim. työhuone on niin täynnä tavaraa, että oven avatessa osa melkein kaatuu päälle. Lisäksi ikkuna vaihdetaan myös yhteen varastoon, joten sitäkin pitäisi tyhjentää. Hyvähän se vaan on, että tulee taas käytyä läpi ja pistettyä tavaraa pihalle, mutta aikaa se vie. Jouluksi kotiin... Toivottavasti.

Pari kaveria on taas lisääntymässä, joten otin ompelukoneen sen tiimoilta kauniiseen käteen. Luottomalli putkahti, eli disappearing 9 patch. Kettujen kesäyön seuraksi taisi juuri pamahtaa kettujen talviyö. Ja tiiättekö mikä on ihan suunnattoman ärsyttävää. Se, kun tilaa kaupassa 30 cm kangasta ja se on leikattu niin naftisti, että toisessa päässä on paljon vähemmän kun 30 cm. Että meinas kasvaa jotain sarvea otsalohkoon. Siksi kettuja on nyt vähän vähän... Huomatkaa taustan marraskuinen vehreys. Plaah.

Tausta ja vanu odottavat valmiina ja kanttikangaskin on valittuna. Hakaneulat vaan on toisessa työssä kiinni, joten pitänee pikasesti sitä ruveta tikkailemaan. Tämä pitäisi varmaan toimittaa jo ensi viikolla... Kohta pitää varmaan taas hengittää ulospäin.