maanantai 10. helmikuuta 2014

Turvapaikka

Alkaa pienimmän ihmisen rooli tässä perheessä selvitä. Pikkusolun kiipeilyalusta ja vanhempien pelastettava. Tänään pikkusolu meinas pitää pikkukakkosen päätä astinlautana. Jalka oli jo asetettu ja ponnistus alkamassa ennen kun ehdin hätiin. Piti sitten vähän suunnitella jotain turvallisempaa loikoilupaikkaa kuin lattia. Paljon poika makailee sohvallakin, mutta siihenkin pääsee pikkusolu kiipeämään turhan lähelle.

Porukoilla oli matkasänky, jolla ei tällä hetkellä ole käyttöä. Pikkusolu nukkuu jo normaalissa sängyssä sillon kun on sielä vieraisilla ja unille pitää mennä. Kävin siis hakemassa sen sängyn kotiin, kun ajattelin, että siinä on ainakin laidat suojana... Selkä ei kuitenkaan kiitä jos aina joutuu mukulaa tuolta pohjalta nostamaan. Sattumalta kekkasin, että olohuoneessa normaalisti sängyn paikalla olleet ikean halpispöydät sopii juuri hyvin sänkyyn sisälle korokkeeksi. Laitoja jää vielä sopivasti tuollaiselle pienelle, joka ei vielä pyöri ympäri. Patja vaan pöytien päälle niin luksusmakuupaikka on valmis.


Viritin vielä viihdykkeenkin sänkyyn. Kaverilta saatu rallatuslaite (meidän ensimmäinen ja viiminen ääntelevä lelu) sopi kuin valettu sängyn laitojen väliin. Saa pikkusolu tohonkin jotain palikkaa heitettyä, mutta eipä ainakaan pääse kiipeämään päälle. Ennen kun keksii tuoda rahin viereen... Sitä odotellessa uskallan ehkä käydä nopeasti vessassa joskus ottamatta jompaa kumpaa lasta (tai molempia) mukaan.


1 kommentti:

  1. Johan on! Aikamoinen vahtiminen sulla niissä muksuissa. Luulen, että jos meillä olis vauva, Koo olis ihan samanlainen, se on jotenkin sen luonteinen. Sillon ko Koo oli vauva, äSsän kans meni ihan hyvin, kunnes Koo alko nousta sotkemaan leikkejä. Sit alko töniminen. Oi niitä aikoja. :-)

    VastaaPoista