Salakasvaja

Nonnii. Viikonloppu on takana. Oltiin perjantaista sunnuntaihin yyterissä. Jalat on aivan tiiliskivet, vaikka mä en edes tehny sielä muuta kun lyllersin mökiltä rannalle ja takas x kertaa. On se hiekassa tarpominen vaan raskasta. Ja kuumakin oli, oikein mukava rantasää. Paitsi ehkä tälläselle ravulle, joka palaa jo siitä kun telkkarissa paistaa aurinko... Pitkähihasessa tuli kuuma. Mutta reissusta selvittiin ja arki on taas koittanut. Kyllä se oma sänky vaan on paras paikka nukkua.

Pari päivää kun on poissa niin kasvimaallakin tapahtuu kummia. Mä oon seurannu yhtä kesäkurpitsaa, että miten se oikein kasvaa ja koska sen vois noukkia. Ei se ollu paljonkaan kasvanu viikonlopun aikana. Mutta olinkin missannu toisen kesäkurpitsan ihan kokonaan! Se oli kasvanu aivan valtavaksi möhkäleeksi, enkä ollu aikasemmin sitä huomannu. Senkin salakasvaja. Se oli vähän jääny toisesta päästään maahan jumiin, niin siks varmaan oli alkanu kasvaa keskeltä paksuutta. Optimitilanteessa oisin kyllä ehkä poiminut tuon jo hieman aikaisemmin... Herneitäkin oli pullistunu ihan mukavasti.

Noniin, sit ideoita kehiin. Mihin tota zukkinia voi tunkee? Mä tein huomiseks peruna-sipuli-jauhelihalaatikkoo, johon pistin muutaman siivun tota mukaan. Sitä on kuitenkin vielä yli puolet jäljellä ja lisää tulee maalta. Sosekeittoa? Vähän se on sellasta hajutonta ja mautonta tavaraa... Saahan sen voilta maistuun jos voissa paistaa... Kai sitä johonkin salaattiinkin vois raasteena upottaa jonkun verran, vaikka valekurkkuna.

Muuten ilta vierähtikin taas kaappitehtaalla. Nyt on kaappi pystyssä ja siinä on ovet. Sitä vaan kun menee ikean kalusteesta tekeen kustomoidun version, niin pitää vähän vielä kustomoida lisää ennen kun on ihan sellanen kun haluan. Ovistakin puuttuu vielä säädöt ja viimeistelyt, mutta ompahan ulkona paketista. Tätä projektia piisaa vielä jonkun hetken... Koskahan ehtis taas ompeleen. Pitäs tehdä isompia paitoja pikkusolulle, ja sit joskus kun saan pestyä sen sarvikuonokankaan niin siitä pikkukakkoselle haalarit. Töihinkin pitäs varmaan pakata mukaan puikot ja lankakerä, että vois käyttää luovat tauot oikeasti luovassa hommassa. Neulominen selkiyttää ajatuksia.