lauantai 21. syyskuuta 2013

Valaistuminen

Tänään se taas tapahtui. Joka syksy aina uudestaan. Päräytin tämän ekaa kertaa tulille kesän jälkeen. Joo, pintaa pitäis kai rasvata jollain sian ihralla, mutta sitä nyt ei tähän hätään löytynyt...


Olin sen verran reteellä tuulella, etten edes laittanu palovarotinta pois päältä. Tulihan sitä savua sisällekin (pitäähän sitä nyt kodikas savunhaju saada), niin kun aina kun ekat tulet täräyttää, mutta yllättävän vähän sittenkin. Eikä varotin huutanut. Hella kyllä saattaa vielä ensi kerrallakin yllättää savustuksen merkeissä. Tää on kyllä mahtava peli.

Tämän äärellä koin tänään valaistumisen. En tullut uskoon tai mitään muuta hippiä, vaan kekkasin, että kokkaaminen ei ärsytä yhtään niin paljon tällä hellalla, kun tolla sähkösellä versiolla. En tiedä miksi. Jostain syystä kattilat vaihtuu isompiin, kaikenlaista kiehuu ja kuohuu yhtä aikaa. Ulospäin puskee kodikasta lämpöä ja savua... Eikä se kauheesti haittaa, vaikka jotain vähän kiehuis yli. Kyllä se siitä pois palaa. Mä ylsin ihan gourmet tason suoritukseen tänään! (Perus perunamuusia, porkkanoita, kermaviilikastiketta, uunikalaa (tällä kertaa vielä sähköuunissa) ja jälkkäriksi hedelmärahkaa.) Mä innostuin niin tosta tulella leikkimisestä, että täräytettiin kuumaksi illalla vielä kiuaskin. Tänä yönä sit varmaan hikoillaan, kun on lämmitetty pitkin päivää... Ainoa huono puoli tässä hellassa on, että pikkusolun kanssa pitää olla tarkkana. Se on aika ehtivää sorttia, eikä parane päästää tätä sörkkimään.

Vielä pitää tulistella tuo leivinuuni niin sitten voikin taas siirtyä päiväunikokkailuun. Pitäs kyllä harjotella se yöunikokkailukin, mun isä on hyvä siinä.

2 kommenttia:

  1. Mulla oli taloo ettittäessä yhtenä vaatimuksena puuhella. No, sitä nyt ei sit meillä kuitenkaan ole, eikä sille olis paikkaakaan missään. Hiukan harmittaa, mut muuten ku on täydellinen talo ni ei auta valittaa.

    Annat mukulan kerran polttaa sormes hellaan (sillon ko se ei oo viälä ihan tulikuuma) ni kyl se sit uskoo pysyä kaukana. Kantapään kautta ne mukulat meillä ainaki on lopulta oppinu. :-)

    VastaaPoista
  2. Meillä ei puuhella ollu varsinainen vaatimus, mutta heti kun sellanen talo löyty, jossa se oli niin heti ostettiin. Ei vaan tultu ehkä ajatelleeks heti, että sellanenkin pitäs olla, mutta onneks tiesin, että se on hyvä. Joo, kai se tohon näppien polttamiseen ennen pitkää menee. Ei sitä pysty niin vahtimaan, ettei jossain välissä ehtis...

    VastaaPoista