lauantai 1. helmikuuta 2014

Penkinsuojus; jatko-osa

Eilen mulla oli puoliksi vapaapäivä. Vein pikkusolun mummilaan ja vietin päivää pikkukakkosen kanssa. Se on niin tissitakiainen, että ei voi jättää mihinkään vielä. Yhden kanssa, varsinkin sellasen joka nukkuu kaukalossa, on helppo liikkua. Kävinkin kangaskaupassa. Taas sielä meni enemmän aikaa kun piti, kun aina sielä jää suustaan kiinni. Ostin mä vähän kangastakin. Piti tehdä uus penkinsuoja/katselukuva autoon. Jouduttiin siirtään pikkusolu istumaan nenä menosuuntaan, joten etupenkin selkään piti saada suoja. Vanha suoja jäi pikkukakkosen katseltavaksi.

Tällä kertaa sorruin ostamaan ärjyvän pinkkiä kangasta. Perus puuvillakangas jossa on sammakoita. Ja glitteriä. Jätin sentään ne prinsessakankaat vielä kauppaan... Kuvassa uusi ja vanha suojus. Uusi on pidempi ja ylettyy auton lattiaan asti. Ei sen nyt tarvis niin pitkä olla, mutta tulipahan tehtyä. Ostin vaan kahden kuvan korkusen kangaspalan ja leikkasin siitä palaset päällekäin. Ei jääny kaappiin tällä kertaa yhtään kangasta odottamaan seuraavaa projektia. Koitan nyt kovasti olla hamstraamatta. Toiselle puolelle ompelin taas palan jostain vanhasta päiväpeitosta (eli tikkikangasta se kai on). Tulee vähän paksuutta eikä päästä heti kosteutta läpi kun tohon kuitenkin kengillä potkitaan. Tästä voi nyt sitten vaikka opetella laskemaan apiloita tai jotain. Ainakin noi sammakot on iloisia.


Tänään kaadettiin naapurin kanssa yhteistoimin meidän rajalta orapihlaja-aita. Se oli kasvanut jo niin vanhaksi ja rumaksi, että oli jo aika pistää uusiutumaan. Toivottavasti lähtee nyt keväällä hyvin kasvamaan niin ehtii koko kesän kasvaa. Vanha aita oli jo noin 2 m leveä päältä ja sitä oli hankala leikatakin. Uutta odotellessa... Orapihlaja on siitä viehliäinen kasvi, että siinä on ikävät piikit. Pisti taas yks hanskan läpi peukaloon ja nyt koko sormea särkee. 

Alotin tänään myös taas yhtä viritysprojektia, josta toivottavasti jossain vaiheessa on jotain näytettävää ja enemmän kerrottavaa. Koitan tehdä itse seisomalaudan vaunuihin. Mun mielestä 75 e palasta vaneria ja parista pyörästä ei ole "vaan 75 e" niin kun yks kaveri totes... Voi olla, että universaalina liittimenä toimii nippuside ja niin edelleen, mutta ei taatusti maksa noin paljoo. Jä pääsenpähän taas virittämään.

2 kommenttia:

  1. Mullaki on työlistalla penkinsuojat, tarttis saada ne aikaseks ennen kevään kurakelejä. Noi sun tekemät on hauskannäkösiä.

    VastaaPoista
  2. Periaatteessahan noi ei kauaa vie, kunhan saa hetkeks levittäytyä saksien kanssa lattialle... Ja sithän se kyllä vie, kun pitää koneeseen vaihtaa neulaa ja puolata lisää alalankaa jne... Tällä kertaa ei löytyny tarpeeks räikeetä kangasta varastosta niin piti käydä ostamassa. Halusin sellasta, missä on selkeet kuvat ja kirkkaat värit. Valikoima oli loppujenlopuks aika suppea.

    VastaaPoista